Yleensä sähkösopimus alkaa 2–3 päivän kuluessa sopimuksen tekemisestä.
Jos olet juuri muuttanut uuteen asuntoon ja unohdit tehdä sopimuksen, voit pyytää sähkön pikakytkentää, jolloin sähkö voi tulla päälle jo saman päivän aikana.
Unohtuiko sopimus muuton yhteydessä? Jos uusi asunto ei ole pitkään aikaan ollut käytössä, sen sähköliittymä saattaa olla keskeytetty. Solmittuasi uuden sopimuksen kestää yleensä pari päivää, että sähkö saadaan päälle, koska yhtiön täytyy manuaalisesti aktivoida jakelu etänä.
Pikakytkentä nopeuttaa tätä prosessia, mutta siihen liittyy yleensä pieni lisämaksu.
Sähkö kulkee aina samaa verkkoa Sähkön toimittajasta riippumatta sähkö kulkee aina valtion jakeluverkkoa pitkin kotiisi. Olipa sähkönmyyjäsi Fortum, Oomi tai Helen, sähkövirta saapuu samaa verkkoa käyttäen.
Sähkösopimuksen voimaantulon ajoittaminen Sähkösopimuksen ei tarvitse astua voimaan heti. Voit tehdä sopimuksen ennakkoon ja sopia alkamisajankohdan esimerkiksi muuttopäivällesi. Näin voit hoitaa kaikki muuttoon liittyvät tehtävät yhdellä kertaa, ilman kiirettä sähköjen kanssa.
Monet sähköyhtiöt tarjoavat myös mahdollisuuden pikakytkennälle sopimuksen teon yhteydessä verkossa.
Yleisesti sähkösopimukset kannattaa kilpailuttaa, eikä sopimusta aina tarvitse valita toimitusvelvolliselta yhtiöltä. Usein sähköä voi saada halvemmalla muista yhtiöistä.
Energiaviraston linjaus vuodelta 2023 toteaa, että toimitusvelvollisuussähkön hinta on oltava kohtuullinen markkinatilanteeseen nähden. Sen ei tule olla merkittävästi kalliimpi kuin muiden yhtiöiden vastaavat sopimukset keskimäärin.
On tärkeää, että sähköyhtiöt tarjoavat selkeästi hinnoitellun, tavallisen toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen omalla verkkoalueellaan.
Pörssisähköä ei saa tarjota ainoana vaihtoehtona, sillä se edellyttää asiakkaalta jatkuvaa hintojen seurantaa.
Toimitusvelvolliset sähkömyyjät Suomessa
Kuten aiemmin mainittiin, jokaisella alueella on oltava yksi toimitusvelvollinen sähkönmyyjä, joka takaa sähkön saatavuuden kaikille.
Jos paikallinen sähköverkkoyhtiösi myy myös sähköä, se toimii samalla alueesi toimitusvelvollisena myyjänä.
Esimerkiksi Helsingissä Helen Sähköverkko Oy:n alueella toimitusvelvollinen myyjä on Helen Oy, joka sekä siirtää että myy sähköä.
Jos paikallinen verkkoyhtiö ei myy sähköä, toimitusvelvollinen myyjä on joku muu sähköyhtiö. Esimerkiksi Caruna Oy:n alueella toimitusvelvollinen myyjä on Fortum Markets Oy.
Tässä Energiavirastolta saadut Suomen toimintavelvolliset sähköyhtiöt.
Säätövoima on sähköntuotannon mekanismi, joka varmistaa, että sähköä tuotetaan juuri sen verran kuin kulutetaan. Se on myös tärkeä osa sähköverkon toimintaa häiriötilanteissa.
Miksi säätövoimaa tarvitaan lisää? Säätövoiman tarve kasvaa lähitulevaisuudessa, koska osa lämpövoimaan perustuvasta tuotannosta poistuu markkinoilta ja tuuli- ja aurinkoenergian osuus kasvaa. Nämä uusiutuvat energianlähteet ovat säästä riippuvaisia, ja siksi säätövoimaa tarvitaan sähköverkon luotettavuuden turvaamiseen.
Myös sähköntarpeen kasvu yhteiskunnassa lisää säätövoiman tarvetta.
Iso osa Suomen säätövoimasta tuotetaan vesivoimalla tai ostetaan muualta Pohjoismaista, jossa on säädettävää vesivoimaa. Kun säätövoimaa on riittävästi, aurinko- ja tuulivoiman osuutta voidaan kasvattaa vaarantamatta verkon toimintaa.
Kysynnän jousto on tärkeää Pelkkä säätövoima ei yksin riitä estämään hintapiikkejä tai häiriötilanteita sähköverkossa. Myös kysynnän joustolla on merkittävä rooli. Esimerkiksi Fingrid ohjaa teollisuuden suuria sähkökuormia, jolloin kysyntää voidaan rajoittaa nopeasti häiriötilanteissa.
Säätövoiman tulevaisuus Säätövoimaa kehitetään jatkuvasti. Vesipohjaisen säätövoiman lisäksi esimerkiksi pumppuvoimaa tutkitaan sähkön varastointiin. Suomessa luonnonvarat ja korkeuserot ovat rajalliset, joten pumppuvoimaloiden mahdollisuudet ovat vähäiset.
Muita varastointitekniikoita kehitetään, mutta kaupallisesti käyttökelpoisia ratkaisuja ei odoteta lähivuosina.
Sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Talvella, kun kulutus on suurinta, sähkö on kalleinta, kun taas kesällä hinta on yleensä alhaisempi kysynnän ollessa vähäistä.
Tässä postauksessa käyn lyhyesti läpi, mitkä tekijät aiheuttavat hinnanvaihtelua ja hintapiikkejä.
Lämmitys nostaa sähkön hintaa talvisin
Lämmitys on suurin sähkönkuluttaja. Omakotitaloissa jopa 95 % sähkönkulutuksesta voi mennä lämmitykseen.
Voit arvioida oman kulutuksesi lämmitykseen käytetyn osan käyttämällä tähän tarkoitettua laskuria.
Esimerkiksi 100 neliömetrin, nelihenkisen perheen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu usein suunnilleen seuraavasti:
Oletetaan, että koti lämmitetään sähköllä, eikä esimerkiksi maalämpöä käytetä. Tällöin lämmityksen osuus sähkönkulutuksesta voi olla jopa 95,8 %. Tämä selittää, miksi talvisin sähkö on niin kallista: sähkölämmitys kuluttaa paljon sähköä, ja kaikilla lämmöt päällä kulutus nousee valtavaksi.
Tästä johtuvat talvipakkasten korkeat sähkön hinnat ja myös voimakkaat hintapiikit. Esimerkiksi 5.1.2024 sähkö maksoi jopa 235 snt/kWh.
Hintapiikkeihin vaikuttavat toki muutkin tekijät kuin lämmitys. Niihin voivat vaikuttaa esimerkiksi aurinko-, tuuli- ja vesivoiman puute tai ydinvoimaloiden huoltotilat ja vikatilanteet. Kun sähköä ei saada tuotettua tarpeeksi, hinnat nousevat tuotantolaitosten toimesta.
Kesä vähentää sähkönkulutusta Kesäisin lämmityksen tarve on vähäinen, ja sähkö on halpaa koko maassa. Tämä näkyy myös sähköpörssissä.
Vuodenaikaisvaihtelu heijastuu joissain sähkösopimuksissa, kuten kausisähkössä. Kausisähkössä hinta on korkeampi talviarkisin (1.11.–31.3. klo 07–22) ja edullisempi muina aikoina (1.4.–31.10. ympäri vuorokauden).
Talvisin lämmityksen tarve ja sähkö hinta ovat suurimmat hereilläoloaikana. Kesäisin sähkön tarve on vähäistä ympäri vuorokauden, jolloin hinta pysyy alhaisena.
Kausisähkö sopii hyvin esimerkiksi omakotitaloihin, joissa on varaava lämmitys ja sähkönkulutusta voi ajoittaa yöaikaan.
Pörssisähkön hinnoitteluun tehdään pian muutos: nykyisen tuntihinnoittelun sijaan sähköllä tulee olemaan varttihinta, eli hinta vaihtuu 15 minuutin välein, neljä kertaa tunnissa.
Muutos koskee pääasiassa energiantuotannon ja käytännön järjestelyjen tehostamista, eikä se suoraan vaikuta kuluttajiin.
Miksi varttihinnat otetaan käyttöön? Uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, tuotanto vaihtelee aiempaa enemmän, ja perinteisen säädettävän tuotannon määrä vähenee. Lyhyemmät hinnoittelujaksot auttavat pitämään energiantuotannon ja -kulutuksen tasapainossa sekä markkinahinnat kustannustehokkaina.
Fingrid ja muut pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt työskentelevät yhdessä tämän muutoksen käyttöönotossa ja yhteispohjoismaisissa ratkaisuissa Nordic Balancing Model (NBM) -projektin kautta.
Vaikutus kotitalouksiin Aluksi varttihinta koskee lähinnä tukkumarkkinoita, mutta tulevaisuudessa myös kuluttajat voivat ostaa pörssisähköä 15 minuutin jaksoilla. Euroopan sähkömarkkinat siirtyvät varttihinnoitteluun vuoden 2025 alusta.
Varttihinta mahdollistaa tarkemman optimoinnin: sähköä ei tarvitse pitää pois päältä koko tunnin ajan, vaan 15 minuutin jaksot riittävät. Vaikutus kuluttajan sähkölaskuun on siis pieni – kyse on lähinnä “hifistelystä” sähkönkäytössä.
Varttihinnat ja sähkön hinta Lyhyemmät jaksoajat helpottavat markkinoiden toimintaa ja vähentävät sähkömyyjien riskejä, mikä voi johtaa tehokkuuden paranemiseen ja jopa hieman tasaisempiin hintoihin kuluttajille. Hintojen vaihtelu tulee olemaan loivempaa ja ennakoitavampaa.
Uudet mittarit Varttihinnoittelu edellyttää, että sähkönkulutusta voidaan seurata 15 minuutin tarkkuudella. Monet kotitaloudet siirtyvät tarkempaan mittausjärjestelmään vuosien 2026–2028 aikana.
Osa mittareista voidaan päivittää etäohjelmoinnilla
Osalle tarvitaan uusi mittari
Tarkemmat mittarit mahdollistavat kulutuksen seuraamisen ja sähkön käytön optimoinnin varttikohtaisesti.
Toki tähän tulee päälle siirtohinnat ja perusmaksut.
Jos yksiössäsi ei ole kaukolämpöä (useimmissa tapauksissa sitä kuitenkin on), sähköä kuluu myös lämmitykseen, jolloin kokonaiskulutus voi olla suurempi.
Kannattaa myös katsoa aiempia sähkölaskuja, sillä niistä näkee tarkasti, kuinka paljon sähköä on kulunut.
Esim. omakotitaloissa sähkönkulutus on lähes pelkästään lämmityskuluja. Näitä ei usein yksiöissä ole, sillä kerrostalot ovat kaukolämmitettyjä.
Millainen sähkösopimus yksiöön?
Jos asut kaukolämmitetyssä kerrostaloyksiössä, sähkösopimuksen merkitys on lähinnä perusmaksun suuruudessa. Perusmaksun kannattaa olla mahdollisimman pieni.
Monien sopimusten perusmaksu on noin 3–6 € kuukaudessa, eli 36–72 € vuodessa. Yksiön sähkönkulutus taas saattaa olla vain 500–1000 € vuodessa. Jos perusmaksu on 72 €, maksat enemmän “turhasta” perusosasta kuin itse kulutetusta sähköstä.
Se on vähän kuin maksaisi tankatessa enemmän bensapumpun lainasta kuin polttoaineesta – ei järkeä. Siksi kannattaa valita sopimus, jossa perusmaksu on mahdollisimman pieni, vaikka kulutushinta kuulostaisi hieman kalliilta.
Lämmitys nostaa kuluja
Vaikka yksiö kuluttaisi yleensä vain noin 100 kWh kuukaudessa, kulutus voi helposti kaksinkertaistua tietyissä tilanteissa.
Esimerkiksi 30 neliön yksiössä, jossa asuu kaksi henkilöä ja käytössä on sauna sekä lattialämmitys, sähkönkulutus voi tuplaantua.
Jos etsit ns. “tavallista sähkösopimusta”, olet tullut oikeaan paikkaan.
Useimmiten tavallisella sähkösopimuksella tarkoitetaan kiinteää sopimusta, joka on markkinoiden yleisin sopimustyyppi. On hyvä muistaa, että “tavallista sähköä” ei oikeasti ole – markkinoilla on vain erilaisia kiinteitä sopimuksia ja pörssisähköjä, joissa ehdot ja sopimusajat vaihtelevat.
Näin löydät tavallisen sähkösopimuksen
Avaa sähkösopimusten vertailusovellus.
Valitse lisävalinnat-kohdasta sopimustyypiksi “Määräaikainen”, sillä kiinteät eli “tavalliset sähköt” ovat yleensä määräaikaisia.
Esiin tulevat parhaat kiinteät (tavalliset) sopimukset.
Jos haluat nähdä kaikki Suomen sopimukset, valitse “Näytä kaikki” alakulmasta. Näin voit vertailla kaikkia saatavilla olevia sopimuksia yhdellä kertaa.
Kannattaa myös tutustua muihin sopimustyyppeihin Kiinteän “tavallisen” sähkön lisäksi on hyvä tutkia myös pörssisähköä. Esimerkiksi omakotitaloissa, joissa kulutus on korkea, pörssisähkö voi säästää huomattavia summia.
Suomen sähköverkon taajuus on 50 Hz. Maailmalla käytetään yleisesti joko 50 Hz tai 60 Hz.
Verkon taajuus vaihtelee jatkuvasti hieman kulutuksen ja tuotannon mukaan. Taajuuden pitäminen lähellä 50 Hz:n arvoa ja sähkön tuotannon sekä kulutuksen tasapainottaminen ovat keskeisiä sähköverkon toimivuuden kannalta.
Mitä taajuus tarkoittaa? Hertsi (Hz) on taajuuden yksikkö ja tarkoittaa yhtä jaksoa sekunnissa. Suomessa sähköverkosta tuleva vaihtovirta vaihtaa suuntaa 50 kertaa sekunnissa. Yhden jakson kesto on 0,02 sekuntia, ja verkon jännitteen tehollisarvo on 230 V, huippuarvo 325 V.
Miksi verkossa käytetään taajuutta? Vaihtovirran käyttö mahdollistaa jännitteen helpon muuttamisen muuntajalla, mikä vähentää siirtohäviöitä ja mahdollistaa pitkät siirtoetäisyydet sekä suuret sähköntuotantolaitokset. Tasavirran käyttö vaatisi monimutkaisempia järjestelmiä ja paikallisempaa tuotantoa. Vaihtovirta toimii myös suoraan generaattoreiden ja yksinkertaisten moottoreiden kanssa.
Miksi juuri 50 Hz? 50 Hz on standardi, johon laitteet ja järjestelmät on suunniteltu. Taajuuden muuttaminen olisi nykyjärjestelmässä erittäin hankalaa.
Taajuuden vaihtelut Verkon taajuus kasvaa, jos tuotanto ylittää kulutuksen, ja laskee, jos kulutus on suurempaa kuin tuotanto. Siksi tuotannon ja kulutuksen tasapainottaminen on välttämätöntä. Hyvin tasapainotettu verkko takaa turvallisen ja tehokkaan sähkönjakelun, kun taas epätasapaino voi aiheuttaa katkoksia, virtapiikkejä ja jopa laitevaurioita.
Taajuuden säätely Taajuutta säädellään tasapainottamalla tuotanto ja kulutus mahdollisimman tarkasti. Sähköä ei voida varastoida suuressa mittakaavassa, joten kaikki kulutettu sähkö tuotetaan käytännössä samanaikaisesti.
Sähkömarkkinat ennustavat kulutusta etukäteen, ja tuotanto mitoitetaan sen mukaan. Päiväaikaan kulutus on suurempaa kuin yöllä, ja kovilla pakkasilla lämmitys lisää kulutusta. Ennusteiden lisäksi Fingrid ylläpitää säätösähkömarkkinoita ja reservejä lyhyen aikavälin taajuuden hienosäätöön.
Miten kulutus ja tuotanto vaikuttavat taajuuteen? Generaattoreiden liike-energia muuttuu sähköenergiaksi. Jos kulutus ylittää tuotannon, generaattorien pyörimisnopeus hidastuu, ja taajuus laskee. Jos taas tuotanto ylittää kulutuksen, pyörimisnopeus kasvaa ja taajuus nousee.
Vertaus pyöräilyyn Ajat tasaista vauhtia tasaisella tiellä: kehosi muuntaa kemiallista energiaa liike-energiaksi. Vastatuuli (kulutus) hidastaa vauhtia, ellet lisää polkemista (tuotanto). Samalla tavalla verkossa tuotannon ja kulutuksen tasapaino pitää taajuuden vakaana.
4) Löydä halvimmat toistaiseksi voimassa olevat sähkösopimukset!
Mikä on toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus?
Toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus on määräaikaisuudeltaan joustava, eli sen voi irtisanoa milloin tahansa ilman rangaistuksia.
Useimmissa toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa on 14 päivän irtisanomisaika. Tämä eroaa määräaikaisista sopimuksista, joiden ennenaikaisesta purkamisesta voi aiheutua sopimussakkoja.
Yksi tärkeä seikka tällaisessa sopimuksessa on hinnan vaihtelu. Monissa toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa sähkön hinta päivittyy useita kertoja vuodessa.
Käytännössä yhtiö seuraa pörssisähkön hintakehitystä ja säätää hinnan sen mukaan pyrkien tarjoamaan kilpailukykyisen hinnan.
Alla oleva kuva auttaa havainnollistamaan, miten toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen hinta voi vaihdella.
Toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia on erilaisia, ja niiden hinnoittelutavat voivat vaihdella.
Pörssisähkön hinnoittelu perustuu siihen, että hinta vaihtelee jatkuvasti tunneittain markkinatilanteen mukaan.
Pörssisähkösopimuksella voi säästää huomattavasti, jos seuraa sähkönkulutusta tunneittain ja sopeuttaa käyttöä hinnan mukaan.
Esimerkiksi siirtämällä sähkönkulutusta edullisimmille tunneille, kuten öisin tai aamuyöstä, sähkön hinta voi olla yllättävän alhainen.
Pörssisähkösopimuksen etuna on, että hinta voi olla edullinen, mutta siihen liittyy myös riski: hintapiikit voivat tulla yllätyksenä.
Onneksi toistaiseksi voimassa olevasta pörssisähköstä voi helposti irtautua äkillisen hinnannousun aikana ja siirtyä esimerkiksi kiinteään sopimukseen.
2) Kiinteä sopimus
Yleisin ja perinteisin sähkösopimus on kiinteä toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Itsekin käytän sellaista kirjoitushetkellä.
Toistaiseksi voimassa olevassa kiinteässä sopimuksessa hinta päivittyy useita kertoja vuodessa pörssisähkön mukaan.
Kiinteän hinnan etuna on kuitenkin se, että pörssisähkön hintapiikit eivät nosta sähkölaskua.
Kiinteä toistaiseksi voimassa oleva sopimus sopii hyvin, jos et halua sitoutua pitkäksi aikaa, mutta haluat välttää pörssisähkön hintapiikit.
Kalle kaupunkilainen
Kalle asuu kaukolämmitetyssä kerrostaloyksiössä, jossa hän kuitenkin tekee lisälämmitystä sähköpatterilla kylmimpinä aikoina. Hänellä on kiinteä sähkösopimus, jossa:
Kiinteä tuntihinta on 10 snt/kWh
Perusmaksu on 5€/kk
Kallella kuluu sähköä eniten talvisin ja vähiten kesäisin. Lisäksi Kalle on matkoilla koko Heinäkuun, jolloin kaikki sähkölaitteet ovat suljettuina ja kulutus on lähes nollassa. Tässä Kallen kuukausittainen sähkönkulutus ja jokaista kuukautta vastaava sähkölaskun hinta:
Kuvaajasta näkee kaksi tärkeää kiinteään sähköön liittyvää seikkaa:
1. Sähkölaskun suuruus on joka kuukausi eri. Tämä siksi, että kiinteässä sähkössä on kilowattituntikohtainen energiahinta. Mitä enemmän Kalle siis kuluttaa, sitä kalliimmaksi sähkölasku tulee. Älä siis anna sanan “kiinteä” hämätä, sillä kiinteys viittaa vain energiahintaan, ei itse sähkölaskun suuruuteen.
2. Vaikka sähköt olivat koko heinäkuun pois, sähkölasku oli silti 5€. Tämä siksi, että kiinteissä sähköissä on perusmaksu, joka laskutetaan joka kuukausi riippumatta siitä, paljon sähköä kuluu.
Kiinteässä sähkössä sähkön energiahinta on aina sama, mutta merkittäviäkin säästöjä voi tehdä olemalla kuluttamatta sähköä.
3) Ilman perusmaksua
Huomattavasti harvinaisempi toistaiseksi voimassa oleva sopimustyyppi on perusmaksuton sähkö.
Näissä sopimuksissa maksat sähköstä kiinteää hintaa, mutta et lainkaan kuukausittaista perusmaksua.
Usein perusmaksuttomuus on kuitenkin vain määräajan etu, esimerkiksi ensimmäisen kuukauden tai parin ajan.
Tämä sopimus sopii parhaiten vähän sähköä kuluttaville kotitalouksille, sillä normaalissa sopimuksessa perusmaksu voi olla merkittävä suhteessa varsinaiseen sähkön hintaan.
Jos sähkönkulutus on vähäistä ja perusmaksua ei ole, sähkön hinta on reilu ja yleensä edullinen.
Kuten aiemmin mainittiin, tämä sopimustyyppi on kuitenkin harvinainen.
4) Pakettisähkö
Kiinteähintainen pakettisähkö tarkoittaa sopimusta, jossa sähkölle myydään tietyn suuruinen kuukausittainen paketti.
Tällainen toistaiseksi voimassa oleva sopimus sopii erityisen hyvin kotitalouksille, joiden sähkönkulutus pysyy suunnilleen samana ympäri vuoden.
Esimerkkinä tästä ovat esimerkiksi kerrostalot, joissa sähköä ei käytetä lämmitykseen kaukolämmön ansiosta.
Tällaisen pakettisähkösopimuksen heikkous on se, että maksat joka kuukausi sovitun määrän sähköä, vaikka et käyttäisikään sitä.
Jos kuukausittainen sähkönkulutus ylittää sopimuksen sallitun rajan, joudut maksamaan ylimääräistä tai tilaamaan automaattisesti isomman paketin, joka voi olla huomattavasti kalliimpi.
Kannattaako toistaiseksi voimassa oleva sopimus?
Ei ole olemassa yhtä täydellistä sähkösopimustyyppiä tai hintaa, ja sama pätee toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin.
👍 Hyvät puolet
Ei sido pitkäksi aikaa tiettyyn hintaan tai yhtiöön
14 päivän irtisanomisaika suojaa suurilta kuluilta, jos hinta nousee
Edullinen, jos osaa valita sopivan hinnoittelumallin
Laaja valikoima erilaisia sopimuksia (pörssi, paketti, kiinteä, jne.)
👎 Huonot puolet
Ei tarjoa pitkäaikaista suojaa sähkön hinnan nousua vastaan
Voi tulla kalliiksi, jos valitsee väärän hinnoittelumallin
Sopimuksen seuraaminen voi olla työlästä
Hinnan ennakoiminen pitkällä aikavälillä on vaikeaa
Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanominen
Voit irtisanoa sopimuksen mistä tahansa syystä 14 päivän irtisanomisajalla.
Jos löydät halvemman sopimuksen toiselta yhtiöltä, vaihto onnistuu helposti: uusi yhtiö voi irtisanoa vanhan sopimuksen puolestasi ja aktivoida uuden.
Jos haluat itse irtisanoa sopimuksen:
Ota yhteyttä sähköyhtiön asiakaspalveluun (viesti tai puhelu)
Ilmoita irtisanomisesta
Usein 14 päivän kuluttua sopimus päättyy
Määräaikainen vs. toistaiseksi voimassa oleva sopimus
Kun valitset sähkösopimusta, vaihtoehtoja on kaksi: määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva.
Erot tiivistettynä:
Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voi irtisanoa ilman syytä 14 päivän kuluessa
Määräaikaisen sopimuksen irtisanominen ei ole mahdollista sopimuskauden aikana ilman sakkoja (paitsi muuton yhteydessä)
Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen hinta voi muuttua kuukauden varoitusajalla
Määräaikaisen sopimuksen hinta pysyy samana koko sopimuskauden ajan (esim. 24 kk)
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on yleisin tyyppi, mutta se ei aina ole paras valinta.
Määräaikainen sopimus voi olla kannattava, sillä se suojaa sähkön hintapiikeiltä, kuten esimerkiksi vuonna 2022 nähtiin.
Sähkösopimuksen valinta on eräällä tavalla kuin sijoittamista, vaikka tässä ei varsinaisesti voi tienata rahaa.
Jos ennustat sähkön hinnan nousevan, voi olla järkevää sitoutua määräaikaiseen kiinteähintaiseen sopimukseen.
Määräaikainen sopimus voi olla hyvä vaihtoehto myös pienkuluttajalle, jos pörssisähköllä saavutettava säästö on vain muutamia euroja.
Pörssisähkösopimus vaatii jatkuvaa sähkön hinnan seuraamista, kun taas määräaikainen sopimus on stressitön: sinun ei tarvitse huolehtia pörssihinnoista sopimuskauden aikana.
Määräaikainen sopimus sopii siis hyvin, jos haluat turvallisen ja huoletonta sähkönhankintaa.
Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen etu on mahdollisuus hyödyntää edullisia pörssisähköhintoja, mutta siihen liittyy myös hinnannousun riski.
Sopimuksen valinta kannattaa tehdä oman riskinsietokyvyn ja mieltymysten mukaan.
Hybridisähkösopimus yhdistää pörssisähkön ja kiinteähintaisen sopimuksen piirteitä:
Pörssisähkön puoli: Hinta perustuu Nord Pool -sähköpörssin markkinahintaan, johon lisätään sähköyhtiön marginaali.
Kiinteähintaisen sopimuksen puoli: Sopimuksessa on kiinteä osa, joka pysyy vakiona kuten kiinteähintaisessa sopimuksessa.
Hybridisopimus antaa kuluttajalle mahdollisuuden vaikuttaa sähkölaskuun kulutusta ajoittamalla, mutta tarjoaa samalla suojaa hintapiikeiltä verrattuna pelkkään pörssisähköön.
Kiinteähintaisessa sopimuksessa sen sijaan kilowattituntihinta pysyy aina samana riippumatta markkinahintojen vaihteluista.
Hybridisähkösopimuksen hinnan muodostuminen
Hybridisähkösopimuksessa sähkön hinta koostuu kolmesta osasta:
Kuukausittainen perusmaksu (€ / kk)
Kiinteä energiahintakomponentti (snt/kWh), joka pysyy samana kuukaudesta toiseen
Kulutusvaikutus (snt/kWh), joka vaihtelee kulutuksesi ajoituksen mukaan
Kulutusvaikutus voi olla positiivinen (lisää laskua) tai negatiivinen (vähentää laskua).
Useimmilla hybridisopimuksilla kulutusvaikutus vaihtelee noin -1,5 … +3,7 snt/kWh.
Keskimäärin kulutusvaikutus on hieman yli +1 snt/kWh (perustuu Oomin asiakasdataan).
Kulutusvaikutuksen avulla kuluttaja voi vaikuttaa sähkölaskuun ajoittamalla kulutuksen edullisille tunneille ja välttää kalliita tunteja.
Positiivinen kulutusvaikutus: syntyy, kun kulutus ajoittuu pääosin tunneille, joiden pörssisähkön hinta on kuukauden keskiarvoa korkeampi, jolloin sähkölasku kasvaa.
Negatiivinen kulutusvaikutus: saavutetaan, kun ajoitat sähkönkulutuksen pääosin tunneille, joiden pörssisähkön hinta on kuukauden keskiarvoa alhaisempi. Tämä pienentää sähkölaskua.
Hintavertailu esimerkki
Kalle harkitsee hybridisähköä
Kalle haluaa uuden sähkösopimuksen. Hän harkitsee hybridisähkön, kiinteänsähkön ja pörssisähkön väliltä.
Ennen hankintaa hän haluaa nähdä millaisiin kustannuksiin eri sähkösopimukset ja kulutustottumukset johtavat. Kalle kuluttaa sähköä melko tasaisesti 24 kWh päivässä, mutta kykenee halutessaan ajoittamaan kulutustaan halvemmille tunneille.
Tarkastellaan tilannetta vuoden 2023 sähkön hintojen (ja Kallen kulutuksen) perusteella, jossa Kallella olisi ollut käytössä:
Pörssisähkö epäoptimaalisella kulutuksella (sähkönkulutus iltaisin ja aamuisin)
Hybridisähkö epäoptimaalisella kulutuksella
Kiinteä sähkö
Näissä tapauksissa Kallen kuukausittaiset sähkölaskut olisivat olleet seuraavanlaiset:
Sininen käyrä kertoo vuoden 2023 pörssisähkön hinnan
Tästä näkee, että:
Hybridisähkö olisi ollut jatkuvasti hiukan kiinteää sähköä kalliimpi.
Pörssisähkö olisi ollut kallein vaihtoehto vain sähkön markkinahintojen ollessa korkealla. Muuten pörssisähkö olisi ollut selkeästi halvin vaihtoehto.
Mutta tämä koski siis vain epäoptimaalista sähkön kulutusta.
Tämän lisäksi Kalle haluaa selvittää miten sähkölaskulle olisi käynyt huolellisella ja optimoidulla kulutuksella.
Tällöin sähkölaskut olisivat olleet seuraavanlaiset:
Tästä näkee selvästi, että:
Kiinteä sähkö olisi ollut kalliimpi kuin pörssi- tai hybridisähkö koko ajan.
Sähkön markkinahintojen noustua hybridisähkö olisi ollut hiukan pörssisähköä edullisempaa.
Toisaalta kesällä hybridisähkö olisi ollut lähes kaksi kertaa pörssisähköä kalliimpaa.
Toisin sanoen: Kalle olisi siis voinut säästää hybridisähköllä hiukan kiinteään sähköön verrattuna, jos hän olisi jaksanut optimoida kulutusta. Selvästi isoimmat säästöt olisivat tulleet kuitenkin optimoidulla pörssisähköllä.
Hyödyt
Hintasuoja pörssisähkön piikeiltä
Sopimuksen kiinteä osa suojaa sähkön kuluttajaa äkillisiltä hintapiikeiltä.
Vaikka kulutus nousisi kalliina hetkinä, hybridisopimuksella sähkön hinta nousee maltillisemmin kuin pelkässä pörssisähkösopimuksessa.
Mahdollisuus säästöihin ajoittamalla kulutus
Kulutuksen ajoittaminen halvoille tunneille voi pienentää energiahintaa, samalla tavoin kuin pörssisähkössä.
Näin kuluttaja voi aktiivisesti vaikuttaa sähkölaskuunsa.
Ekologinen ja sähköverkon luotettavuutta parantava vaikutus
Kun yhä useampi kuluttaja ajoittaa sähkönkulutuksen edullisille tunneille, koko Suomen sähköjärjestelmä tasapainottuu.
Tarvitaan vähemmän säätövoimaa, mikä vähentää sähköverkon häiriöitä ja parantaa sen luotettavuutta.
Säätövoiman vähäisempi käyttö myös vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, jolloin ekologinen vaikutus on positiivinen.
Haasteet
Kulutusvaikutuksen laskemisen monimutkaisuus
Asiakkaiden voi olla vaikea ymmärtää, miten kulutuksen ajoitus vaikuttaa laskuun.
Erityisesti puhelimitse solmituissa sopimuksissa laskun energiahinnan muodostuminen voi jäädä epäselväksi.
Hintariski väärässä ajoituksessa
Jos kulutus ajoittuu pääosin kalliille tunneille, kulutusvaikutus on positiivinen ja lasku voi nousta kiinteähintaisia sopimuksia korkeammaksi.
Usein hybridisopimus kuitenkin jää suurin piirtein samaksi kuin kiinteähintainen sopimus, sillä kiinteä osuus on hieman halvempi kuin kiinteähintaisissa sopimuksissa.
Eri yhtiöiden nimet hybridisähköille
Fortum: Fortum Duo
Väre: Väre Välkky
Oomi: Oomi Jousto
Helen: Valttisähkö
Näiden nimien alla myydään siis käytännössä samaa kulutusvaikutuksellista sähkösopimusta.
