Teoriassa sähkö voi loppua, mutta käytännössä se ei Suomessa ole todennäköistä. Nykyinen sähköjärjestelmämme pystyy vastaamaan jopa kylmän talven aiheuttamaan lisääntyneeseen sähkönkulutukseen, kiitos voimalaitosten ja Pohjoismaista tulevan energian.
Sähkön saatavuus kylminä talvina
Kylmä talvi kasvattaa sähkönkulutusta merkittävästi, koska kodit käyttävät enemmän lämmityslaitteita ja lämpöpumppuja. Sähköä ei kuitenkaan voida varastoida suuressa mittakaavassa, joten se on tuotettava ja kulutettava samanaikaisesti. Vaikka varastointiteknologiat, kuten tehokkaat akut, kehittyvät, sähköntuotannon on edelleen pysyttävä jatkuvasti käynnissä.
Tämä herättää kysymyksiä:
- Entä jos tuuli tyyntyy ja ilmat kylmenevät?
- Entä jos kysyntä ylittää tarjonnan?
- Entä jos sähkönjakeluverkossa tapahtuu virheitä?
Tällä hetkellä Suomi kykenee vastaamaan näihin haasteisiin riittävien voimalaitosten ja Pohjoismaasta tulevan energian avulla. Tulevaisuudessa energianlähteiden muutokset, kuten fossiilisten polttoaineiden käytön vähentyminen, voivat kuitenkin haastaa sähkön saatavuuden.
Huoltovarmuus turvaa sähkön saannin
Suomi varautuu häiriötilanteisiin huoltovarmuustoimenpiteillä, jotka takaavat sähkön ja kaukolämmön tuotannon, siirron ja jakelun myös poikkeusoloissa. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi varavoimalaitokset ja polttoainevarastot, jotka turvaavat sähkön saannin hätätilanteissa.
Huoltovarmuustoimenpiteet pitävät huolen siitä, että:
- sähköä tuotetaan
- kaukolämpöä tuotetaan
- sähköä siirretään
- sähköä jaetaan käyttäjille
Valtionlaajuinen energiajärjestelmä on siis turvattu, jotta arkielämä sujuu häiriöttä myös poikkeustilanteissa.
Huoltovarmuuden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Huoltovarmuuskeskus, joka tekee tiivistä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa ja huomioi myös uusiutuvaan energiaan siirtymisen tuomat haasteet.
Jokainen sähkönkäyttäjä osallistuu huoltovarmuuden rahoitukseen maksamalla sähkölaskunsa, johon sisältyy pieni huoltovarmuusmaksu.