Sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Talvella, kun kulutus on suurinta, sähkö on kalleinta, kun taas kesällä hinta on yleensä alhaisempi kysynnän ollessa vähäistä.
Tässä postauksessa käyn lyhyesti läpi, mitkä tekijät aiheuttavat hinnanvaihtelua ja hintapiikkejä.
Lämmitys nostaa sähkön hintaa talvisin
Lämmitys on suurin sähkönkuluttaja. Omakotitaloissa jopa 95 % sähkönkulutuksesta voi mennä lämmitykseen.
Voit arvioida oman kulutuksesi lämmitykseen käytetyn osan käyttämällä tähän tarkoitettua laskuria.
Esimerkiksi 100 neliömetrin, nelihenkisen perheen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu usein suunnilleen seuraavasti:
Oletetaan, että koti lämmitetään sähköllä, eikä esimerkiksi maalämpöä käytetä. Tällöin lämmityksen osuus sähkönkulutuksesta voi olla jopa 95,8 %. Tämä selittää, miksi talvisin sähkö on niin kallista: sähkölämmitys kuluttaa paljon sähköä, ja kaikilla lämmöt päällä kulutus nousee valtavaksi.
Tästä johtuvat talvipakkasten korkeat sähkön hinnat ja myös voimakkaat hintapiikit. Esimerkiksi 5.1.2024 sähkö maksoi jopa 235 snt/kWh.
Hintapiikkeihin vaikuttavat toki muutkin tekijät kuin lämmitys. Niihin voivat vaikuttaa esimerkiksi aurinko-, tuuli- ja vesivoiman puute tai ydinvoimaloiden huoltotilat ja vikatilanteet. Kun sähköä ei saada tuotettua tarpeeksi, hinnat nousevat tuotantolaitosten toimesta.
Kesä vähentää sähkönkulutusta
Kesäisin lämmityksen tarve on vähäinen, ja sähkö on halpaa koko maassa. Tämä näkyy myös sähköpörssissä.
Vuodenaikaisvaihtelu heijastuu joissain sähkösopimuksissa, kuten kausisähkössä. Kausisähkössä hinta on korkeampi talviarkisin (1.11.–31.3. klo 07–22) ja edullisempi muina aikoina (1.4.–31.10. ympäri vuorokauden).
Talvisin lämmityksen tarve ja sähkö hinta ovat suurimmat hereilläoloaikana. Kesäisin sähkön tarve on vähäistä ympäri vuorokauden, jolloin hinta pysyy alhaisena.
Kausisähkö sopii hyvin esimerkiksi omakotitaloihin, joissa on varaava lämmitys ja sähkönkulutusta voi ajoittaa yöaikaan.