Määräaikainen sopimus on voimassa sovitun ajan, tyypillisesti 12 tai 24 kuukautta. Lyhyempiäkin sopimuksia löytyy (3, 6, 18 kk).
Maksimikesto yleensä 2 vuotta; pidempikin sopimus mahdollinen, mutta kuluttaja voi purkaa sen 24 kk jälkeen 14 vrk irtisanomisajalla.
Sopimus päättyy määräajan umpeuduttua. Jos uutta sopimusta ei solmita, sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana, jolloin sähköyhtiö voi muuttaa hintoja ilmoittamalla siitä kuukautta etukäteen.
Hinnat lukitaan sopimuksen tekohetkellä koko sopimuskaudeksi, mikä suojaa pörssisähkön hintapiikeiltä.
Poikkeuksia: esimerkiksi alennukset osan sopimuskaudesta tai kulutusvaikutukselliset sopimukset, joissa kulutuksen ajoitus vaikuttaa hintaan.
Määräaikainen sopimus sitoo molempia osapuolia, mutta kuluttaja voi irtisanoa sen muuton tai asunnon vaihdon yhteydessä.
Suojaa hinnannousuilta, mutta ei salli hyödyntää pörssihinnan laskuja.
Toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus
Voimassa, kunnes se irtisanotaan; kuluttajalla irtisanomisaika 14 vrk.
Joustavampi kuin määräaikainen, voit vaihtaa sopimusta tai sähköyhtiötä milloin tahansa.
Hinta ei välttämättä pysy koko sopimuskauden samana, sillä yhtiö voi muuttaa hintaa ilmoittamalla 30 vrk etukäteen.
Tyypillisiä toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia:
Pörssisähkö: Hinta sidottu tunneittain vaihtelevaan markkinahintaan, lisättynä yhtiön marginaalilla ja perusmaksulla. Usein pitkässä juoksussa edullisempi kuin kiinteähintaiset määräaikaiset sopimukset.
Pakettisähkö: Kiinteä kuukausihinta riippumatta kulutuksesta; kilowattituntihinta usein selvästi kalliimpi kuin määräaikaisissa kiinteähintaisissa sopimuksissa.
Kiinteähintainen sopimus: Energian hinta sama joka tunnille, mutta yhtiö saattaa muuttaa sitä muutaman kerran vuodessa. Useimmiten määräaikaisia kiinteähintaisia sopimuksia kalliimpi.
Rivitaloasuntoon sopivia sähkösopimuksia ovat esimerkiksi:
Sopimus
Tyyppi
Kausi
Miksi?
Fortum Tarkka
Pörssisähkö
Toistaiseksi voimassa
Mahdollistaa kulutuksen ajoittamisen halvoille tunneille ja säästöjen tekemisen. Yleispätevä sopimus.
Hehku 24kk
Kiinteä sähkö
24 kk
Vakiohinta suojaa hintapiikeiltä pariksi vuodeksi. Helppo ja joustava.
Fortum Vakio
Pakettisähkö
Toistaiseksi voimassa
Kiinteä kuukausihinta tuo ennustettavuutta, sopii matalaan kulutukseen.
Hehku 12kk
Kiinteä sähkö
12 kk
Vakiohinta suojaa hinnan vaihtelulta ja tuo ennustettavuutta.
Millainen sopimus kannattaa rivitaloon?
Pörssisähkö: Yleispätevä ja pitkällä aikavälillä usein edullisin vaihtoehto.
Kulutusoptimointi halvoille tunneille tuo lisäsäästöjä.
Esimerkiksi varaava sähkölämmitys kannattaa ladata yöllä, jolloin hinta voi olla jopa puolet päiväajan hinnasta.
Kiinteä sähkö: Ei mahdollisuutta optimointiin, mutta tuo turvaa hintapiikeiltä.
Sähkön hinta pysyy samana riippumatta kellonajasta.
Hyvä vaihtoehto, jos kulutusta ei voi ajoittaa tai optimointiin ei jaksa panostaa.
Muita vaihtoehtoja: Aikasähkö, pakettisähkö ja hybridisähkö sopivat myös erilaisiin tarpeisiin, mutta niiden käyttö riippuu kulutustottumuksista ja halutusta joustavuudesta.
Lisätietoa sähkösopimustyypeistä ja tarkemmat hintavertailut kannattaa lukea ennen päätöksen tekemistä.
Kerrostaloasunnoissa sähkönkulutus on usein matala, koska lämmitys hoidetaan yleensä kaukolämmöllä.
Esimerkiksi kaksiossa kahdelle henkilölle sähkönkulutus voi olla vain 3–4 € kuukaudessa ilman erityistä optimointia.
Paikallisten siirtohintojen kanssa lopullinen sähkölasku voi siis olla merkittävästi suurempi kuin energiahinta, jolloin sopimuksen valinnalla ei usein säästä valtavasti – ehkä muutaman euron tai kymmenen vuodessa.
Esimerkkejä sopimuksista kerrostaloon
Sähkösopimus
Sopimustyyppi
Sopimuskausi
Miksi?
Fortum Tarkka
Pörssisähkö
Toistaiseksi voimassa
Mahdollistaa kulutuksen ajoittamisen halvimmille tunneille.
Hehku 24kk kiinteä
Kiinteä sähkö
24 kk
Vakiohinta, suojaa hintapiikeiltä pariksi vuodeksi.
Fortum Vakio
Pakettisähkö
Toistaiseksi voimassa
Kiinteä kuukausihinta ilman perusmaksua, ennakoitava lasku.
Hehku 12kk
Kiinteä sähkö
12 kk
Tarjoaa vakiohinnan ja suojaa hinnan vaihtelulta.
Millainen sopimus kannattaa kerrostaloon?
Pörssisähkö: Kannattaa, jos haluat mahdollisuuden säästää pitkällä aikavälillä ja jos kodissa on paljon sähköä kuluttavia laitteita, kuten lattialämmitys tai sähkösauna. Hinta vaihtelee tunneittain, joten oikealla ajoituksella voi tehdä merkittäviä säästöjä.
Kiinteä sähkö: Hyvä vaihtoehto, jos haluat ennakoitavan laskun ja haluat välttää hintapiikit. Kulutuksen ajoittaminen ei vaikuta säästöihin.
Huomio: Kerrostaloyksiöissä ja kaksioissa kulutus on usein vain 70–150 € vuodessa. Siksi sopimuksen tyyppi ei vaikuta merkittävästi kokonaiskustannuksiin.
Vinkki
Pörssisähkö voi olla hyödyllinen isommissa kodeissa tai talouksissa, joissa kulutus on suurempi ja ajottaminen mahdollistaa merkittäviä säästöjä.
Kiinteä sähkö tarjoaa mielenrauhaa, kun hintapiikit eivät huoleta.
Lisätietoa eri sähkösopimustyypeistä kannattaa lukea ennen päätöksen tekemistä.
Toisaalta vaihtelua on suurestikin. Esimerkiksi vuonna 2022 energiakriisin aikaan, sähkön hinta oli koko ajan lähes 20 snt/kWh.
Lisäksi on hyvä muistaa sähkön siirtohinnat. Esimerkiksi pienessä yksiössä sähkölasku energian hinnan perusteella saattaa olla vain muutaman euron kuussa, mutta pakollisten siirtomaksujen takia loppusumma voi nousta kymmeniin euroihin.
Sähkö on kalleinta talvisin
Talvisin sähkön hinta voi ajoittain nousta merkittävästi, erityisesti kylminä talviarkisin. Esimerkiksi 5.1.2024 sähkön hinta nousi yli 200 snt/kWh, mikä on 20–30 kertaa tavallista hintaa korkeampi.
Yleisesti talvikuukausina hinnat ovat kesäkuukausia korkeammat, johtuen lisääntyneistä lämmityskuluista.
Alla olevasta kuvasta näkyvät kuukauden keskihinnat vuonna 2023, jotka havainnollistavat sähkön hinnan vaihtelua vuoden aikana.
Kesällä 2023 sähkö oli lähes puolet halvempaa kuin talven kylminä kuukausina.
Kun kulutat sähköä, joudut maksamaan siitä. Mutta mistä hinta käytännössä muodostuu?
Sähkön hinta koostuu kolmesta osasta:
Sähkön energiahinta – yleensä noin 40 % kokonaismaksusta.
Sähkön siirtohinta – noin 30 %, jonka määrää alueellinen sähkönsiirtoyhtiö.
Verot – noin 30 %, joihin et voi itse vaikuttaa.
Energiahintaan voit kuitenkin vaikuttaa valitsemalla sopivan sähkösopimuksen, kun taas siirtohinnan ja verojen suuruus riippuvat kulutuksestasi ja paikallisista määräyksistä.
Energiahinta, siirtohinta ja verot
ChatGPT said:
Tavallisesti kuluttajat saavat kaksi erillistä laskua sähkönkulutuksesta: sähkölaskun ja sähkönsiirtolaskun.
Poikkeuksena on tilanne, jossa sama yhtiö hoitaa sekä sähkön myynnin että siirron. Tällöin laskut voidaan yhdistää, ja toisinaan tämä on mahdollista myös muissa tilanteissa.
Sähkölasku: Kattaa energian hinnan.
Sähkönsiirtolasku: Sisältää sähkönsiirtomaksun ja sähköverot.
Energian hinnan laskentatapa vaihtelee eri sähkösopimustyypeissä.
Energiahinta on sähkölaskun osa, jonka voit kilpailuttaa. Se on hinta, jonka maksat sähkön myyntiyhtiölle, jonka kanssa olet tehnyt sopimuksen.
Sähkösopimustyyppejä on erilaisia. Tavallisimmissa sopimuksissa maksat kuukausittaista perusmaksua sekä kulutuksen mukaan määräytyvää kilowattituntikohtaista hintaa. Kilowattituntikohtainen hinta näkyy laskulla kuukausittain kulutuksesi perusteella.
Siirtohinta
Sähkön siirtohinnat vaihtelevat suuresti paikkakunnittain, ja ne määrää verkon omistava yhtiö. Energiavirasto valvoo kuitenkin, että hinnat pysyvät kohtuullisina.
Tyypillisesti sähkön siirrosta maksaa noin 2–5 senttiä kilowattitunnilta. Vuonna 2023 halvin siirron energiahinta oli 1,69 snt/kWh ja kallein 6,07 snt/kWh.
Siirron lisäksi maksetaan myös perusmaksu, joka vaihtelee suuresti. Vuonna 2023 halvimmat perusmaksut olivat alle 4 euroa ja kalleimmat lähes 40 euroa – lähes kymmenkertainen ero.
Hintojen ero selittyy sijainnilla:
Maaseudulla asiakkaita on vähemmän per verkkokilometri, mikä kasvattaa kustannuksia. Verkon ylläpito on myös kalliimpaa harvaan asutulla alueella.
Kaupunkialueilla on enemmän asiakkaita per sähköverkon kilometri, joten hinnat pysyvät maltillisina. Lisäksi suuri osa verkosta kulkee maan alla, mikä pienentää ylläpitokustannuksia.
Tavalliset kotitaloudet kuuluvat veroluokkaan 1, jossa sähkövero on 2,79372 snt/kWh (sisältää alv 24 % ja huoltovarmuusmaksun).
Veroluokka 2 koskee esimerkiksi teollisuutta ja ammattimaista kasvihuoneviljelyä, jolloin sähkövero on 0,07812 snt/kWh (sisältäen alv 24 % ja huoltovarmuusmaksun).
Sähköveron lisäksi maksetaan arvonlisävero käytetystä sähköstä. Arvonlisäveroa peritään energiahinnasta, siirtohinnasta ja jopa sähköverosta.
Energiahinnan laskenta
Kuten aiemmin mainittiin, energiahinta lasketaan eri sähkösopimustyypeissä eri tavoin. Tässä käsitellään yleisimmät sopimustyypit:
Pörssisähkö
Kiinteähintainen sopimus
Kulutusvaikutuksellinen / hybridi sähkösopimus
Aikasähkö / yösähkö
Kausisähkö
Pakettisähkösopimus
Pörssisähkösopimus
Pörssisähkösopimuksessa maksat tunneittain vaihtuvaa sähkön kilowattituntikohtaista pörssihintaa, johon lisätään sähköyhtiön marginaali per kilowattitunti. Lisäksi sopimuksessa on tyypillisesti kuukausittainen perusmaksu.
Koska kilowattituntihinta vaihtelee tunneittain, sähkölaskun loppusumman laskeminen edellyttää tunnittaiset hinta- ja kulutustiedot. Laskenta tapahtuu seuraavasti:
Jokaisen kuukauden tunnin spot-hinta + marginaali kerrotaan kyseisen tunnin kulutuksella.
Lasketaan kaikkien tuntien hinnat yhteen kuukaudessa.
Lisätään kuukausittainen perusmaksu ja arvonlisävero.
Tällä tavalla saadaan kuukauden sähkölaskun loppusumma pörssisähkösopimuksella.
1. Kiinteähintainen sähkösopimus
Sähköenergialla on kiinteä kilowattituntihinta.
Sopimuksessa on tyypillisesti myös kuukausittainen perusmaksu.
Laskenta: Kiinteä hinta × kulutus + perusmaksu.
2. Kulutusvaikutuksellinen / hybridi sähkösopimus
Peruslaskenta sama kuin kiinteähintaisessa sopimuksessa.
Kiinteään energiahintaan lisätään tai siitä vähennetään kulutusvaikutus (tyypillisesti ±2 snt/kWh).
Kulutusvaikutus: Negatiivinen, jos kulutus ajoittuu halvempiin tunneihin; positiivinen, jos kalliimmille tunneille.
3. Aika- / yösähkösopimus
Päivä- ja yökulutukselle on eri hinnat.
Yöaika usein klo 22–07, jolloin hinta on halvempi.
Laskenta:
Päiväkulutus × päivähinta
Yökulutus × yöhinta
Summa + perusmaksu
4. Kausisähkösopimus
Kaksi eri hintaa eri aikoina:
Talviarkipäivähinta: 1.11.–31.3., ma–la klo 07–22
Muiden aikojen hinta: 1.11.–31.3., ma–la klo 22–07 + sunnuntai koko päivä, 1.4.–31.10. kaikki ajat
Laskenta:
Talvipäiväkulutus × talvipäivähinta
Muiden aikojen kulutus × muiden aikojen hinta
Summa + perusmaksu
5. Pakettisähkösopimus
Kiinteä kuukausihinta, riippumaton kulutuksesta.
Maksimi kulutus usein rajattu; ylimenevästä kulutuksesta saatetaan periä lisämaksu.
Suomen sähköntuotanto on muuttunut merkittävästi 2000-luvulla. Uusiutuvien energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkoenergian, käyttö on kasvanut tasaisesti, tuoden uusia mahdollisuuksia sähkön tuotantoon. Tämä kehitys vastaa sekä globaaleja ilmastonmuutoksen haasteita että kansallisen energiapolitiikan uudistamistarpeita.
Suomi on pitkään luottanut sähkön tuontiin naapurimaista, kuten Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Ukrainan sota ja Venäjän tuontisähkön äkillinen katkeaminen ovat kuitenkin korostaneet energian omavaraisuuden merkitystä. Tämä on herättänyt laajaa keskustelua sähköntuotannon tulevaisuudesta ja tarpeesta monipuolistaa tuotantomuotoja.
Tässä artikkelissa tarkastellaan Suomen sähköntuotannon nykytilaa ja kehitystä eri energiamuotojen näkökulmasta. Käsittelyssä ovat muun muassa ydinvoima, vesivoima, tuulivoima ja aurinkoenergia.
Aurinko- ja erityisesti tuulivoiman nopea kasvu osoittaa, että Suomi ottaa askeleita kohti tulevaisuuden energiaratkaisuja. Artikkeli tarjoaa katsauksen siihen, miten Suomi tuottaa sähköä nykyisin ja millaisia mahdollisuuksia tulevaisuus voi tuoda.
Vuonna 2022 Suomen sähkön kokonaiskulutus oli 82 TWh, josta suurin osa tuotettiin kotimaassa. Sähkön huippukulutus tammikuussa 2022 oli 14 058 MW, mikä korostaa sähkön riittävyyden merkitystä maan taloudelle ja kansalaisten arjelle. Samanaikaisesti uusiutuvien energialähteiden osuus ylitti 50 %, ja hiilidioksidivapaa sähkö muodosti lähes 90 % koko tuotannosta. Nämä luvut kuvastavat Suomen sitoutumista ympäristöystävällisiin energiaratkaisuihin ja korostavat tarvetta monipuolistaa sähköntuotantomenetelmiä entisestään.
Sähkön historia Suomessa alkoi 1800-luvun lopulla. Ensimmäiset merkittävät askeleet otettiin Helsingissä, kun VR:n konepaja kokeili sähkövalon käyttöä vuonna 1877. Tampereella Finlaysonin kutomosali valaistiin sähköllä vuonna 1882.
Varhainen sähkölamppu. Kuvituskuva.
Suomen ensimmäinen kunnallinen sähkölaitos oli Tampereen kaupungin sähkölaitos, joka aloitti toimintansa vuonna 1888.
Sähköistys ja Kantaverkko
1920-luvulla sähköä tuotettiin pääasiassa alueellisissa sähkötehtaissa suurimmissa kaupungeissa, ja teollisuusyritykset hyödynsivät vesivoimaa tuottaakseen sähköä pienempiin taajamiin. Suomen kantaverkko sai alkunsa, kun Imatrankosken vesivoimalaitos yhdistettiin Turkuun ja Viipuriin vuonna 1929.
Sähkömarkkinoiden Avautuminen
Vuonna 1995 Suomen sähkömarkkinat avattiin kilpailulle sähkömarkkinalain myötä. Laki erotti sähköntuotannon ja -myynnin sähkön siirrosta ja jakelusta. Vuodesta 1998 lähtien kotitaloudet ovat voineet kilpailuttaa sähkönmyyjänsä.
Suomella, Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla on ollut yhteiset sähkömarkkinat 1990-luvulta lähtien. Nord Pool -sähköpörssi mahdollistaa sähkön kaupankäynnin kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Nykyaikainen Sähköntuotanto
Viime vuosikymmeninä on havaittavissa paluuta paikallisempaan sähköntuotantoon. Esimerkiksi aurinkosähkön yleistyminen on mahdollistanut energian itse tuotannon kodeissa ja pienissä yhteisöissä.
Sähkön Jakeluverkon Kehitys
Nykyään suomalainen sähkönjakeluverkko kehittyy edelleen, muun muassa siirtämällä osia verkosta ilmasta maan alle, mikä parantaa sen säänkestävyyttä.
Sähköistämisen Loppuunsaattaminen
Vaikka sähkövalo saapui Suomeen jo 1800-luvulla, kesti lähes sata vuotta, ennen kuin kaikki syrjäisetkin alueet liitettiin sähköverkkoon. Esimerkiksi Enontekiö sai sähköt vasta vuonna 1981.
Sähköntuotannon Nykytila Suomessa (2022)
Vuonna 2022 Suomen sähköntuotanto oli 69,2 TWh, lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna. Tämä tuotanto kattoi 85 % maan sähkön kokonaiskulutuksesta, joka oli 81,7 TWh. Sähkön nettotuonti laski merkittävästi, 30 % edellisvuodesta, erityisesti Venäjältä tuonnin päätyttyä toukokuussa 2022. Kotimaisen päästöttömän sähkön tuotanto kasvoi huomattavasti, mikä kompensoi tuonnin vähenemistä.
Energiatuotannon Jakauma
Ydinvoima oli suurin yksittäinen sähköntuotannon lähde vuonna 2022, kattaen 35 % kokonaistuotannosta. Olkiluoto 3:n käynnistyminen lisäsi ydinvoiman tuotantoa 7 %.
Uusiutuvien energiamuotojen osuus Suomen sähköntuotannosta oli 54 %. Tuulivoima kasvoi merkittävästi, 41 % edellisvuodesta, ja tuotti 11,6 TWh, eli 16 % kokonaistuotannosta. Vesivoiman tuotanto laski 14,6 %, mutta tuotti silti 13,3 TWh, mikä vastaa 19 % kokonaistuotannosta. Aurinkoenergian tuotanto kasvoi, mutta sen osuus on edelleen pieni, 0,6 %.
Fossiilisilla polttoaineilla, mukaan lukien turve, tuotettiin 11 % sähköstä, mikä on vähemmän kuin edellisvuonna. Maakaasun tuotanto laski huomattavasti, 76 %, Venäjän tuonnin päätyttyä, ja kivihiilen sekä öljyn käyttö kasvoi vastaavasti.
Suomessa toimii noin 120 sähköä tuottavaa yritystä ja noin 400 voimalaitosta, joista yli puolet on vesivoimalaitoksia. Tämä monipuolinen ja hajautettu tuotantorakenne parantaa sähkön saatavuuden varmuutta. Osa sähköntuotannosta on yhteistuotantoa, jossa sähköä ja lämpöä tuotetaan samanaikaisesti, mikä lisää energiatehokkuutta.
Huoltovarmuus ja Omavaraisuus
Vaikka Suomi on hajautetun sähköntuotantorakenteensa ansiosta suhteellisen vahvassa asemassa sähkön huoltovarmuuden suhteen, maa ei ole täysin omavarainen energiantuotannossa. Vuosittain noin 15–20 % sähkön kokonaiskulutuksesta tuodaan ulkomailta, pääasiassa Ruotsista ja Norjasta.
Säätövoima ja Sähkön Tasapaino
Säätövoiman tarve on kasvanut vihreän siirtymän myötä, erityisesti kun sään vaikutuksille alttiiden tuotantomuotojen, kuten tuuli- ja aurinkoenergian, osuus kasvaa. Suomessa vesivoima on tärkein säätövoiman lähde.
Sähköntuotantomenetelmät
Sähköä tuotetaan monin eri menetelmin ja energianlähtein. Suomessa tärkeimpiä ovat ydinvoima, vesivoima ja nykyisin myös tuulivoima. Tässä kappaleessa käsitellään näitä sekä muita tuotantomenetelmiä. Lisäksi selitetään, mitä tarkoitetaan säätövoimalla ja kaukolämmöllä.
Ydinvoima
Ydinvoima perustuu fissioreaktioon, jossa raskaat atomiytimet halkeavat hallitussa ketjureaktiossa ja vapauttavat energiaa. Tämä tapahtuu ydinreaktorissa, jossa uraani (U-92) toimii yleisimpänä polttoaineena. Vapautunut lämpöenergia muutetaan höyryn avulla liike-energiaksi ja edelleen sähköksi. Ydinvoiman suurimmat edut ovat alhaiset hiilidioksidipäästöt ja kustannustehokkuus. Uraanin saatavuus on kuitenkin rajallinen, vaikka uusia esiintymiä löydetään jatkuvasti.
Suomen ydinvoimalat
Voimalat: Suomessa on viisi käytössä olevaa ydinreaktoria: Loviisa 1 ja 2 sekä Olkiluoto 1, 2 ja 3. Vuonna 2022 nämä voimalat tuottivat 35 % Suomen sähköstä.
Loviisan voimalat: Loviisan ydinvoimalat ovat VVER-440-painevesireaktoreita, valmistuneet vuosina 1977 ja 1980. Ne täyttävät länsimaiset turvallisuusstandardit ja niitä on modernisoitu ajan myötä.
Olkiluodon voimalat: Olkiluoto 1 ja 2 ovat kiehutusvesireaktoreita, joiden korkea käyttökertoimen ansiosta ne ovat luotettavia. Voimaloissa on moninkertaiset turvallisuusjärjestelmät. Olkiluoto 3 on uusi painevesireaktori, joka aloitti säännöllisen tuotannon vuoden 2023 alussa.
Uudet hankkeet
Olkiluoto 3: Vuonna 2005 aloitettu projekti viivästyi monin tavoin, mutta koekäyttö alkoi vuonna 2022 ja säännöllinen tuotanto vuoden 2023 alussa.
Hanhikivi 1: Hanhikivi 1 -projekti, joka oli Fennovoiman ja Rosatomin yhteistyö, keskeytettiin vuonna 2022. Rakentaminen ei ole edennyt.
Turvallisuus ja haasteet
Ydinvoiman turvallisuus on keskeistä. Loviisan ja Olkiluodon voimaloissa on moninkertaiset turvajärjestelmät ja suunnittelussa on huomioitu mahdolliset onnettomuudet. Haasteita ovat myös ydinjätteen käsittely ja uraanin louhinta. Vaikka onnettomuudet, kuten Tšernobyl ja Fukushima, muistuttavat riskeistä, käytännössä ydinvoima on yksi turvallisimmista energiantuotantomuodoista.
Ydinvoiman asema ja tulevaisuus
Ydinvoima on merkittävä osa Suomen sähköntuotantoa ja tukee hiilineutraaliustavoitteita. Olkiluoto 3:n valmistuminen kasvatti ydinvoiman osuutta entisestään. Tulevaisuus riippuu uusien hankkeiden etenemisestä, turvallisuuden varmistamisesta sekä ydinjätteen käsittelystä ja loppusijoittamisesta. Myös yleinen mielipide vaikuttaa ydinvoiman asemaan.
Vesivoima
Vesivoima on päästötön ja uusiutuva tuotantomuoto, jossa korkealla olevan veden potentiaalienergia muuttuu liike-energiaksi ja edelleen sähköksi turbiinien ja generaattorien avulla. Vesivoiman tehokkuus riippuu putouskorkeudesta. Suomessa tasainen maasto rajoittaa vesivoiman hyödyntämistä, mutta se on silti merkittävä energiantuotantomuoto. Vesivoiman sähköntuotantoa voidaan säätää nopeasti, jopa sekunneissa, joten sitä käytetään kulutushuippujen tasaamiseen.
Muinaiset vesimyllyt: Vesivoiman käyttö Suomessa ulottuu vuoteen 1352, jolloin Aurajoelle rakennettiin vesimylly.
Teollistumisen aikakausi: 1800- ja 1900-luvun vaihteessa veden voimaa alettiin muuntaa sähköksi, mikä mahdollisti tehtaiden sijoittamisen myös kauemmas vesistöistä.
Nykypäivän vesivoima
Voimalaitosten määrä: Suomessa on noin 220–250 vesivoimalaitosta.
Rajoitukset: Tasainen maasto asettaa rajoituksia vesivoiman teholle verrattuna maihin, joissa on suuret korkeuserot.
Ympäristövaikutukset: Uusien voimalaitosten rakentaminen voi aiheuttaa merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Tulevaisuuden mahdollisuudet
Tehon kasvattaminen: Nykyisten laitosten tehoa voidaan parantaa.
Vuorovesi- ja aaltovoima: Kehitysvaiheessa olevat teknologiat tarjoavat potentiaalia tulevaisuuden energiantuotantoon.
Haasteet ja kehitysnäkymät
Ympäristömuutokset: Voimalaitosten rakentaminen vaikuttaa paikalliseen ekologiaan.
Uusien laitosten rakentaminen: Merkittäviä uusia vesivoimaloita ei todennäköisesti rakenneta, sillä parhaat paikat on jo hyödynnetty.
Energiantuotannon tasapaino: Vesivoiman kyky reagoida nopeasti kulutuksen vaihteluihin tekee siitä tärkeän osan säätövoimaa.
Tuulivoima
Tuulivoima muuntaa tuulen liike-energian sähköksi generaattorin avulla. Se on kustannustehokas ja lähes päästötön energiantuotantomuoto.
Optimaalinen tuulen nopeus: Noin 10 m/s; liian voimakas tuuli voi kytkeä voimalan pois päältä.
Kapasiteetti Suomessa: Kesäkuuhun 2022 mennessä 1112 tuulivoimalaa, kokonaiskapasiteetti 4037 MW.
Vuodenaikaisvaihtelu: Tehokkainta talvella tuulen nopeuden ollessa suurempi.
Sijainti: Rannikkoalueet ja tunturit ovat suotuisimpia sijoituspaikkoja.
Tulevaisuus: Suunnitteilla yli 54 000 MW uusia hankkeita sekä maalle että merelle; sisämaan potentiaali kasvaa.
Ympäristövaikutukset: Tuulivoimalat vaikuttavat maisemaan ja ekosysteemiin, mutta ovat päästöttömiä. Energian takaisinmaksuaika on moninkertainen valmistukseen ja purkuun käytettyyn energiaan nähden.
Aurinkovoima
Aurinkovoima hyödyntää auringon säteilyenergiaa sähkö- ja lämmöntuotantoon.
Aurinkopaneelit: Muuntavat valosähköisesti säteilyn sähköksi. Teho riippuu kennojen määrästä.
Aurinkokeräimet: Hyödyntävät lämpöenergiaa esimerkiksi lämminvesivaraajissa.
Tuotannon vaihtelu: Korkeimmillaan kesäkuukausina, pienimmillään talvella.
Pientuotanto: Kotitaloudet ja pienet yritykset yleistyneet.
Ensimmäiset voimalat Suomessa: Muuramen ostoskeskuksessa vuonna 2016.
Bioenergia
Bioenergia on Suomen merkittävin uusiutuvan energian lähde.
Käyttö: Yksittäisistä kotitalouksista suuriin teollisuuslaitoksiin ja kaukolämpölaitoksiin.
Hiilineutraalius: Biomassan poltto vapauttaa hiiltä, joka sitoutuu takaisin biomassaan.
Vuonna 2022: Bioenergian osuus uusiutuvista energialähteistä oli 42 %.
Fossiiliset polttoaineet
Fossiiliset polttoaineet, kuten kivihiili, öljy, turve ja maakaasu, ovat edelleen käytössä, mutta niiden käyttöä pyritään vähentämään.
Kivihiili: Käyttö laskussa; hiilidioksidipäästöt merkittävä ongelma.
Maakaasu: Vähäpäästöisempi, käyttö vähentynyt Venäjän tuonnin päätyttyä.
Turve: Kotimainen energianlähde, mutta ympäristövaikutukset herättävät keskustelua.
Tulevaisuus: Fossiilisten polttoaineiden käytöstä pyritään luopumaan, kivihiilen käyttö loppuu kokonaan 1.5.2029 alkaen.
Yhteistuotanto ja kaukolämpö
Yhteistuotanto: Sähköä ja lämpöä tuotetaan samanaikaisesti, hyödyntäen hukkalämpöä lämmitykseen. Energiatehokkuus jopa 90 %.
Kaukolämpö: Suomen yleisin lämmitysmuoto. Lämmitys tuotetaan keskitetysti ja hyödynnetään hukkalämpöä. Polttoaineina maakaasu, kivihiili, turve ja puu; puu merkittävä osuus.
Säätövoima
Säätövoima reagoi joustavasti sähkön tuotannon ja kulutuksen vaihteluihin. Se on välttämätön sähköverkon tasapainon ylläpitämiseksi.
Tarve kasvaa: Uusiutuvien energiamuotojen lisääntyessä tuotanto vaihtelee sääolosuhteiden mukaan.
Suomessa: Suurin osa tuotetaan vesivoimalla, lisäksi tuonti muista Pohjoismaista.
Ympäristövaikutusten vähentäminen ja vihreä siirtymä
Energiantuotannon ympäristövaikutuksia vähennetään uusiutuvilla energialähteillä, teknologisilla innovaatioilla ja energiatehokkuudella.
Vihreä siirtymä: Siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin kuten tuuli-, aurinko- ja vesivoima.
Sähkön alkuperän läpinäkyvyys: Kuluttajille ilmoitetaan energialähteet ja ympäristövaikutukset.
Kaukolämmön ja yhteistuotannon merkitys: Energiatehokas ja ympäristöystävällinen tuotantotapa.
Tulevaisuuden näkymät ja innovaatiot
Uusiutuvan energian kasvu: Kivihiilen rooli pienenee, ydinvoima ja uusiutuvat kasvavat.
Sähkön tuotannon ja kulutuksen joustavuus: Kotitalouksien kysyntäjoustot mahdollistavat tehokkaamman käytön.
Uudet innovaatiot: Biomassasta tuotettava maakaasu, geoterminen energia ja muut ratkaisut.
Yhteistyö ja energian tuottajista kuluttajiksi: Esim. HYBRIT-hanke ja aurinkopaneelien yleistyminen.
Asenteiden muutos: Ymmärrys energiatalouden roolista kuluttajille.
Suomi etenee kohti vihreämpää ja kestävämpää energiantuotantojärjestelmää, joka perustuu uusiutuviin energialähteisiin ja teknologian edistykseen.
Pörssisähkön hinta määräytyy sähköpörssissä, jossa sähköntuottajat ja ostajat kohtaavat.
Joskus sähkön hinta voi kuitenkin mennä negatiiviseksi – eli kuluttamalla sähköä voi hetkellisesti “ansaita” rahaa.
Miksi hinta voi olla negatiivinen?
Sähkön hinta on negatiivinen, jos tuotanto ylittää kulutuksen. Koska sähköä ei voi varastoida suurissa määrin, se on käytettävä heti. Jos sähköä tuotetaan enemmän kuin sitä käytetään, pörssihinta voi mennä alle nollan.
Yleensä ylimääräinen tuotanto ohjataan ulkomaille, mutta harvoin negatiivinen hinta voi johtua myös virheestä pörssissä.
Voiko negatiivisella hinnalla tienata?
Vaikka hinta hetkellisesti on negatiivinen, vähittäismarkkinoilla kuluttajan sähköhinta ei yleensä mene miinukselle verojen ja jakelukustannusten vuoksi. Negatiivinen hinta voi kuitenkin pienentää sähkölaskua, erityisesti pörssisähkösopimuksessa. Kiinteän sopimuksen omistajilla sähkönkulutuksen ajankohdalla ei ole merkitystä.
Sähkön hinnan hyödyntäminen
Pörssisähkön hintaa seuraamalla voit ajoittaa sähkönkulutuksen edullisimmille tunneille ja säästää.
Vinkkejä sähkön säästämiseen:
Valaistus: Vaihda hehkulamput LED-lamppuihin.
Elektroniikka: Sammuta laitteet ja irrota laturit käytön jälkeen.
Kodinkoneet: Pidä jääkaappi ja pakastin optimaalisesti täynnä ja puhdista niiden takaa pölyt.
Lämmitys: Eristä kotisi hyvin ja säädä lämpötilaa tarpeen mukaan.
Vesi: Käytä energiatehokkaita suihkuja ja pese pyykkiä kylmällä vedellä.
Keittiö: Käytä mikroaaltouunia pienten annosten lämmittämiseen ja keitä vain tarvitsemasi määrä vettä.
Ilmastointi: Käytä vain tarpeen mukaan ja hyödynnä tuuletusta.
Investoi uusiin laitteisiin: Vaihda vanhat energiasyöpöt kodinkoneet tehokkaampiin malleihin.
Näillä keinoilla voit optimoida sähkönkulutustasi sekä säästää rahaa pörssisähkön hinnoista riippuen.
Sähkösopimuksen kilpailutus ei vaadi sinulta ylimääräistä työtä tai maksua, sillä nykyaikaiset kilpailutussovellukset hoitavat kaiken puolestasi sekunneissa.
Periaate on yksinkertainen:
On yksi suuri taulukko kaikista Suomen sähköyhtiöistä.
Sovellus kysyy sinulta muutamia tietoja ja suodattaa taulukosta sinulle parhaat sähkösopimukset.
Kilpailuttaminen on nopea ja tehokas tapa löytää edullisin sähkösopimus.
Määräaikaiset sopimukset ovat usein 12 tai 24 kuukautta, ja sopimuskauden päättyessä hinta voi nousta seuraavalle jaksolle.
Toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa hinnanmuutokset ovat vielä yleisempiä, ja hinta voi vaihdella jopa kuukausittain.
Kun puhutaan sähkön kilpailuttamisesta, monen mieleen tulee suuri määrä ylimääräistä työtä ja jatkuvaa soittelua.
Nykyään tilanne on kuitenkin täysin erilainen. Sähkösopimusten kilpailutus on helppoa ja nopeaa internetin avulla. Verkossa on useita kilpailutussivustoja, kuten juuri tämä sivu, jota luet.
Kilpailutussivulla voit verrata eri yhtiöiden tarjouksia, mukaan lukien uusiutuvan ja uusiutumattoman sähkön hinnat. Vastaa vain muutamaan kysymykseen, ja palvelu vertailee hinnat.
Ennen kilpailuttamista on hyvä tietää oma vuotuinen sähkönkulutus. Tarvittavat tiedot löytyvät yleensä viimeisimmästä sähkölaskusta tai sähköyhtiön asiakassivuilta.
Nykyään sähkösopimuksen vaihtaminen on helppoa: sinun ei tarvitse irtisanoa vanhaa sopimusta, sillä uusi sopimus astuu voimaan automaattisesti ja korvaa vanhan ilman lisätoimia.
Huomioi kuitenkin, että määräaikaisia sopimuksia ei voi keskeyttää sopimuskauden aikana.
Muista: sähkön kokonaishintaan vaikuttaa sähkön siirtohinta ja vero, jotka eivät ole kilpailutettavissa.
Sähkönkulutusta voi myös vähentää valitsemalla energiatehokkaita laitteita ja käyttämällä sähköä säästeliäästi.
Pörssisähkön hintaa seuraamalla voit pienentää sähkölaskua käyttämällä sähköä edullisimmilla tunneilla.
Säästöä voi kertyä satoja euroja vuodessa, jos kilpailutat sähkön lisäksi myös vakuutukset ja puhelinliittymät. Kilpailutus kannattaa tehdä uudelleen 1–2 vuoden välein, sillä hinnat ja tarjoukset muuttuvat jatkuvasti.
Teoriassa sähkö voi loppua, mutta käytännössä se ei Suomessa ole todennäköistä. Nykyinen sähköjärjestelmämme pystyy vastaamaan jopa kylmän talven aiheuttamaan lisääntyneeseen sähkönkulutukseen, kiitos voimalaitosten ja Pohjoismaista tulevan energian.
Sähkön saatavuus kylminä talvina
Kylmä talvi kasvattaa sähkönkulutusta merkittävästi, koska kodit käyttävät enemmän lämmityslaitteita ja lämpöpumppuja. Sähköä ei kuitenkaan voida varastoida suuressa mittakaavassa, joten se on tuotettava ja kulutettava samanaikaisesti. Vaikka varastointiteknologiat, kuten tehokkaat akut, kehittyvät, sähköntuotannon on edelleen pysyttävä jatkuvasti käynnissä.
Tämä herättää kysymyksiä:
Entä jos tuuli tyyntyy ja ilmat kylmenevät?
Entä jos kysyntä ylittää tarjonnan?
Entä jos sähkönjakeluverkossa tapahtuu virheitä?
Tällä hetkellä Suomi kykenee vastaamaan näihin haasteisiin riittävien voimalaitosten ja Pohjoismaasta tulevan energian avulla. Tulevaisuudessa energianlähteiden muutokset, kuten fossiilisten polttoaineiden käytön vähentyminen, voivat kuitenkin haastaa sähkön saatavuuden.
Huoltovarmuus turvaa sähkön saannin
Suomi varautuu häiriötilanteisiin huoltovarmuustoimenpiteillä, jotka takaavat sähkön ja kaukolämmön tuotannon, siirron ja jakelun myös poikkeusoloissa. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi varavoimalaitokset ja polttoainevarastot, jotka turvaavat sähkön saannin hätätilanteissa.
Huoltovarmuustoimenpiteet pitävät huolen siitä, että:
sähköä tuotetaan
kaukolämpöä tuotetaan
sähköä siirretään
sähköä jaetaan käyttäjille
Valtionlaajuinen energiajärjestelmä on siis turvattu, jotta arkielämä sujuu häiriöttä myös poikkeustilanteissa.
Huoltovarmuuden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Huoltovarmuuskeskus, joka tekee tiivistä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa ja huomioi myös uusiutuvaan energiaan siirtymisen tuomat haasteet.
Jokainen sähkönkäyttäjä osallistuu huoltovarmuuden rahoitukseen maksamalla sähkölaskunsa, johon sisältyy pieni huoltovarmuusmaksu.
