Tämän jälkeen valitse “Määräaikainen” sopimustyyppi.
Lisäksi täytä muut kentät, erityisesti kulutuksesi suuruus. Voit arvioida kulutuksesi tästä tai katsoa sen viimeiseltä sähkölaskulta.
Paina sitten “Hae tuotteet”. Nyt eteesi avautuu kaikki määräaikaiset sähköt.
Jos haluat listata kaikki sähkösopimukset koko Suomessa, kannattaa lisäksi valita vielä “Näytä kaikki”.
Erillistä 6kk:n sähköjen suodatinta ei löydy, mutta voit etsiä niitä pikavalinnalla (kuten CTRL + F tai CMD + F) etsiä taulukosta arvoja “6kk” tai “6 kk”. Joskus 6kk:n sopimuksia ei ole tarjolla ollenkaan!
Milloin 6kk sähkö kannattaa?
Määräaikaisessa 6kk:n sähkössä hinta on kiinteä. Tällöin sähkö maksaa joka tunti saman verran riippumatta sähkön “oikeasta hinnasta“.
6kk:n sähkö suojaa korkeilta hintapiikeiltä, ja voi olla hyvä sopimusmuoto esimerkiksi talven alle. Talvisinhan sähkön hinta ailahtelee ja korkeita hintapiikkejä tulee usein.
Jos sinulla on 6kk sähkö, voit vaihtaa edullisempaan soppariin, jos esimerkiksi näyttää siltä, että pörssisähkö tulee pysyvämmäksi ajaksi alas.
Tarkistellaan yllä olevaa kuvaa, jossa oletetaan, että ajanjakso on 12kk. Määräaikaisen 12kk:n sopimuksen omistajana et ehtisi reagoimaan 6kk:n kohdalla tulevaan pörssistä saatavan sähkön hinnan alentumiseen (punainen viiva). 6kk:n sopimuksella tämä puolestaan onnistuu, ja et joudu maksamaan sähköstäsi ylihintaa.
Iso miinus 6kk:n sähköissä on se, että niitä on vähän. Useasti tällaiset lyhykäiset sähkösopimukset eivät ole sähköyhtiöille kannattavia (vaikka kuluttajille ne ovat).
Määräaikainen vs. toistaiseksi voimassaoleva sopimus?
Kaikki 6kk sähkösopimukset ovat määräaikaisia sopimuksia, mutta jos etsit sähkösopimusta vain lyhyeksi ajaksi, niin myös toistaiseksi voimassa oleva sopimus voi sopia sinulle. Vertaillaan näitä seuraavaksi:
Yhteenvetona
Eli 6kk:n sähkössä on puolensa. Se on lyhytaikainen, ennakoitava ja turvallinen sähkösopimusmuoto. Toisaalta pitkäaikaista hintaturvaa ei tule, sillä jos sähkön hinta nousee pysyvästi, joudut 6kk:n sisällä uusimaan sopimuksesi hyvin todennäköisesti kalliimpaan sopimukseen
Lisäksi sähkösopimuksen hankkiminen on aina tietynlaista spekulaatiota. Joskus 6kk:n aikana voi tapahtua isojakin muutoksia, joiden takia 6kk:n sopimus ei olekaan kannattava.
Ja tietysti loppupeleissä kaikki on kiinni kulutustottumuksista. Jos asut sähkölämmitteisessä omakotitalossa, yösähkö voi olla kaikista fiksuin valinta. Toisaalta jos asut kerrostalossa (kaukolämmöllä) ei sähkösopimuksen valinnalla ole juuri mitään väliä. Säästöt ovat kympin tai parin luokkaa vuodessa.
Oletko muuttamassa lähiaikoina tai onko nykyinen määräaikainen sähkösopimuksesi pian päättymässä? Tällöin saattaa mietityttää, voiko uuden sähkösopimuksen tehdä jo ennakkoon.
Hyvä uutinen: molemmat onnistuvat – ja itse asiassa se kannattaa tehdä!
Uusi sähkösopimus kannattaa solmia vähintään 2 viikkoa ennen vanhan sopimuksen päättymistä tai muuttoa, sillä sähkönmyyjän vaihto vie yleensä noin 14 vuorokautta (joskus hieman pidempään).
Tämä 2 viikon aika on minimisuositus, mutta ei ole ollenkaan huono idea tehdä sopimus jopa kuukautta etukäteen.
Sähköt kannattaa aina vertailla netistä löytyvillä vertailutyökaluilla. Se vie usein noin minuutin tai kaksi.
Miten solmin sähkösopimuksen ennakkoon?
… eli miten sopimuksen ennakkoon solmiminen käytännössä tapahtuu?
Helpoiten sähkösopimuksen voi tehdä netissä. Tämä tapahtuu täyttämällä tilauslomake ja tunnistautumalla vahvasti esimerkiksi pankkitunnuksilla.
Useimmissa sähköyhtiöiden lomakkeissa on kohta, kuten:
“Sopimuksen voimaanastumispäivämäärä”
“Toivottu aloituspäivä”
“Haluaisin sopimuksen alkavan”
Valitse tai kirjoita tähän kenttään haluamasi alkamispäivä – näin yksinkertaista se on.
Sopimuksen voi tehdä myös puhelimitse, jolloin voit kertoa asiakaspalvelijalle haluamasi aloituspäivän. Suosittelemme kuitenkin netissä tehtävää sopimusta: se vähentää virheiden riskiä ja estää sen, että myyjä lisäisi sopimukseen ylimääräisiä palveluita, jotka voisivat kasvattaa sähkölaskuasi.
Kuinka aikaisin uuden sähkösopimuksen voi solmia?
Kuinka aikaisin sähkösopimuksen voi tehdä?
Se riippuu sähköyhtiöstä, mutta yleensä sopimuksen voi solmia kolme kuukautta ennen toivottua alkamispäivää. Esimerkiksi Hehku Energia, Nordic Green Energy, Fortum ja Keravan Energia sallivat sopimuksen tekemisen korkeintaan 3 kuukautta etukäteen. Jotkut yhtiöt mahdollistavat sopimuksen jopa vuoden etukäteen.
Milloin sopimuksen voi irtisanoa?
Määräaikainen sopimus: Yleensä ei voi perua ennen sopimuskauden päättymistä. Poikkeuksena on muutto, jolloin myös määräaikaisen sopimuksen voi peruuttaa.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus: Voit irtisanoa milloin tahansa 14 vuorokauden irtisanomisajalla. Jos markkinoilta löytyy halvempi sopimus, kannattaa nykyinen irtisanoa ja tehdä uusi.
Jos et tiedä, milloin sähkösopimuksesi päättyy etkä löydä sopimustietoja, kannattaa tarkistaa Fingridin Datahub-palvelu.
Kirjaudu palveluun Suomi.fi-tunnistautumisen kautta vahvasti tunnistautuen. Datahubista löydät muun muassa:
Sähköfutuurit ovat johdannaissopimuksia, joissa sovitaan, että toinen osapuoli myy tietyn määrän sähköä toiselle osapuolelle tulevaisuudessa. Myyntihinta sovitaan jo sopimuksen tekohetkellä.
Sähköfutuurien hinnat antavat hyvän arvion siitä, millaisia spot-hintoja sähköllä voidaan odottaa tulevaisuudessa.
Jos haluat tarkemman selityksen, jatka lukemista – tässä artikkelissa selitän sähköfutuurit perusteellisesti!
Sähkön hinnoista puheen ollen, kannattaa myös vertailla sähkösopimusten hintoja kattavalla hintavertailutyökalullamme ja tarkistaa, voisiko sähkölaskussa säästää. Vertailu onnistuu sekunneissa: syötä vain arvio vuosikulutuksestasi ja klikkaa “Vertaile sähkösopimuksia”!
Futuurit yleisesti
Futuurit ovat eräs johdannaissopimusten tyyppi.
Johdannaiset ovat rahoitusvälineitä, joiden arvo perustuu jonkin kohde-etuuden arvoon, kuten esimerkiksi osakkeeseen tai hyödykkeeseen (esim. öljy tai sähkö).
Johdannaiset ovat sopimuksia, joissa sovitaan kaupasta, joka toteutetaan tulevaisuudessa.
Esimerkki futuurien käytöstä sähkönkaupassa
Oletetaan, että sähkön vähittäismyyjä myy kuluttajille sähköä kiinteään hintaan 10 snt/kWh. Yhtiö arvioi, että asiakkaat käyttävät joulukuun 20. päivänä noin 10 000 kWh sähköä.
Sähköyhtiö haluaa suojautua spot-hinnan vaihteluilta, joten se tekee futuurisopimuksen sähköntuottajan kanssa. Sopimuksessa sovitaan, että yhtiö ostaa 10 000 kWh sähköä hintaan 9 snt/kWh joulukuun 20. päivänä.
Näin:
Sähköä kuluttaville asiakkaille myyvä yhtiö suojautuu hintojen nousun riskiltä.
Sähköntuottaja puolestaan suojautuu hintojen laskun riskiltä.
Käytännössä sähkön vähittäismyyjät ostavat futuureja koko sopimusten ajalle kattamaan kaikkien asiakkaidensa arvioidun sähkönkulutuksen. Sähkösopimuksen hinta muodostuu näiden futuurien hinnasta lisättynä myyjän marginaalilla ja perusmaksulla.
Johdannaiset, termiinit ja futuurit
Johdannaiset jaetaan usein kahteen päätyyppiin: termiini ja optio. Ero on niiden sitovuudessa:
Termiinissä molemmat osapuolet sitoutuvat transaktion toteuttamiseen.
Optiossa vain myyjä antaa sitovan lupauksen; ostaja voi päättää, toteutetaanko kauppa vai ei.
Futuuri on siis termiinin erikoistapaus: sekä ostaja että myyjä sitoutuvat transaktioon, ja futuureilla käydään kauppaa julkisilla markkinoilla.
Termiinin (ja futuurin) ehdot sisältävät aina:
Kohde-etuuden, jota kauppa koskee
Kohde-etuuden määrä
Toteutusajankohdan
Kauppahinnan
Toimitusehdot (fyysinen toimitus tai rahatoteutus)
Fyysinen toteutus: Myyjä toimittaa sovitun määrän kohde-etuutta, ja ostaja maksaa sovitun hinnan.
Rahatoteutus: Kauppaa ei konkreettisesti toteuteta; tappiolle jäänyt osapuoli maksaa voitolle jääneelle sopimuksen arvon.
Termiinin arvo solmimishetkellä on aina nolla, mutta kohde-etuuden spot-hinnan muuttuessa sen arvo voi nousta tai laskea.
Esimerkki: Yhtiö tekee futuurin 10 000 kWh sähköstä hintaan 9 snt/kWh. Jos spot-hinta toteutusajankohtana on 11 snt/kWh, termiinin arvo on:10 000 kWh×(11−9 snt)=200€10\,000 \text{ kWh} \times (11 – 9 \text{ snt}) = 200 €10000 kWh×(11−9 snt)=200€
Rahatoteutuksessa sähköntuottaja maksaa 200 € sähkön vähittäismyyjälle.
Miksi futuureja käytetään?
Futuureja ja muita johdannaisia käytetään kahdesta pääsyystä:
Riskien hallinta: Suojautuminen tulevaisuuden hinnanmuutoksilta. Esim. sähköyhtiö suojautuu sähkön hinnan nousulta, kaivosyhtiö kuparin hinnan laskulta.
Spekulatiivinen voiton tavoittelu: Sijoittaja voi hyötyä hinnanmuutoksista, esimerkiksi ostamalla myyntioptioita, jos odottaa hinnan laskevan.
Sähköfutuurit
Sähköfutuureilla kauppaa käydään NASDAQ Commodities -pörssissä. Futuurin kohde-etuus on sähkö, ja hinta kiinnitetään tietylle ajanjaksolle: kuukausi, neljännesvuosi, vuosi tai pidempi.
Termiinin hinta määräytyy markkinoiden näkemyksen mukaan keskimääräisestä spot-hinnasta kyseisellä ajanjaksolla. Näkemiseen vaikuttavat mm.:
Sääennusteet
Eri sähkömuotojen (esim. ydinvoima) saatavuus
Konfliktien kehittyminen
Muut markkinatekijät
Sähköfutuurit voivat:
Vaikuttaa suoraan energian hintaan
Toimia tasapainottavana tekijänä, vähentäen hintojen vaihtelua
Tarjota ennusteen tulevista spot-hinnoista
Tämä tekee sähköfutuureista käytännössä hyödyllisen työkalun tavalliselle kuluttajalle: vaikka et itse kävisi kauppaa pörssissä, futuurien hinnat antavat arvion tulevista sähkön hinnoista.
Kilowattitunti (kWh) kertoo, kuinka paljon sähköä laite käyttää tietyssä ajassa. Se kertoo siis laitteen kuluttaman sähköenergian määrän, tai toisaalta esimerkiksi aurinkopaneelin tuottaman energian määrän.
Esimerkki: Jos sinulla on 1000 watin (1 kilowatin) sähköpatteri ja pidät sitä päällä tunnin ajan, se kuluttaa yhden kilowattitunnin (1 kWh) sähköä. Jos patteri on päällä kaksi tuntia, kulutus on kaksi kilowattituntia (2 kWh).
Tämä artikkeli selventää kilowattitunnin merkitystä käytännön esimerkkien avulla.
Mikä on Kilowattitunti?
Kilowattitunti (kWh) on energiayksikkö, jota käytetään yleisesti sähkönkulutuksen mittaamiseen. Yksi kilowattitunti tarkoittaa 1000 watin teholle kulutettua sähköä yhden tunnin ajan. Tämä yksikkö helpottaa sähkön kulutuksen laskuttamista niin kotitalouksissa kuin kaupallisissa ja teollisissa ympäristöissä.
Kotitalouden yleiset laitteet, kuten lamput ja kodinkoneet, kuluttavat sähköä, jota mitataan yleensä kilowattitunneissa. Esimerkiksi 50 watin lamppu, joka palaa 20 tuntia, kuluttaa 1 kWh sähköä (50 W × 20 h = 1000 Wh = 1 kWh).
Kilowattituntien ymmärtäminen auttaa hahmottamaan, mistä sähkölaskun hinta muodostuu. Sähköyhtiöt laskuttavat nimittäin sen mukaan, kuinka monta kilowattituntia kulutat tietyn ajanjakson aikana, esimerkiksi tunnin tai kuukauden perusteella.
Sähkösopimusten kilowattituntihinta vaihtelee alueen ja myyjän perusteella, ja toki myös itse sopimustyypin perusteella.
Paljonko 1 kWh sähköä maksaa?
Ennen vuotta 2022 sähkön hinta oli tavallisesti noin 5 snt/kWh. Vuoden 2022 aikana pörssisähkön hinta vaihteli kuitenkin voimakkaasti, ja vuoden keskihinta nousi noin 20 snt/kWh:een.
Nykyisin sähkön hinnaksi voidaan arvioida suunnilleen 5–15 snt/kWh, mutta se riippuu merkittävästi siitä, millainen sähkösopimus sinulla on.
Pörssisähkö: Sähkön hinta vaihtelee jatkuvasti tunneittain. Se voi esimerkiksi kymmenkertaistua saman vuorokauden aikana. Yöllä sähkö on yleensä edullisempaa, kun taas ruuhka-aikoina hinta nousee.
Määräaikainen kiinteähintainen sopimus: Kilowattituntihinta pysyy samana koko sopimuskauden ajan.
Huomioithan, että sähkölaskussa maksat muustakin kuin pelkästä kulutetusta sähköstä.
Sähkönsiirto: Lisäksi maksat sähköstä erikseen siirron paikalliselle verkkoyhtiölle. Usein siirtohinta on samaa suuruusluokkaa kuin itse sähkön energiahinta.
Perusmaksu: Useimmissa sopimuksissa on kiinteä kuukausittainen perusmaksu, joka ei riipu kulutuksestasi.
Oletko opiskelija joka tarvitsee edullisen sähkösopimuksen? Kannattaa lukaista tämä postaus!
Paljonko on 1 kWh? Mihin kilowattitunti riittää?
Sähkösopimuksia vertaillessa kiinnittyy usein ensimmäisenä huomio sähkön energiahintaan. Sähkön hinta ilmoitetaan yleensä sentteinä per kilowattitunti (snt/kWh), mutta monilla ei ole selkeää käsitystä, mitä kilowattitunti käytännössä tarkoittaa. Ilman tätä käsitystä on vaikea arvioida, kuinka paljon sähkölaitteiden käyttö maksaa käytännössä.
Alla on luettelo yleisimmistä kotitalouden sähkölaitteista ja niiden vaikutuksesta sähkölaskuun.
Laitteiden sähkönkulutus on arvio, ja se voi vaihdella laitteen mukaan.
Laskuissa on käytetty sähkön hinnaksi 19 snt/kWh, joka on arvioitu verolliseksi keskihinnaksi Tilastokeskuksen 2022 tietojen mukaan. Tämä oli ennätyksellisen korkea hinta.
Sähkön siirtomaksuja ei ole huomioitu.
Käyttötarkoitus
Kulutus (kWh)
Kuinka monta kertaa tähän 1 kWh riittää?
Hinta (€)
Kahvin keitto
~0.16
6.25
0.030€
Ruoanlaitto uunissa tai liedellä
~2
0.5
0.38€
Ruoan lämmitys mikrossa (2 min)
~0.03
33.33
0.006€
Tunti television katselua
0.1 – 0.2
5 – 10
0.019€ – 0.038€
Tunti pelitietokoneella pelailua
0.3 – 0.8
1.25 – 3.33
0.057€ – 0.152€
Tunti Pleikalla tai Xboxilla pelailua
0.1 – 0.2
5 – 10
0.019€ – 0.038€
Puhelimen lataus tyhjästä täyteen
~0.02
50
0.0038€
Sähköauton lataus tyhjästä täyteen
40 – 100
0.01 – 0.025
7.6€ – 19€
Parin tunnin saunominen
8 – 16
0.0625 – 0.125
1.52€ – 3.04€
Hiusten kuivaajan käyttö (5 min)
~0,125
8
0,024€
Vaikka yksittäisten laitteiden sähkönkulutus saattaa tuntua pieneltä, niiden yhteisvaikutus voi nostaa sähkölaskua merkittävästi.
Säästötoimenpiteet kannattaa aloittaa niistä tekijöistä, joilla on suurin vaikutus, ja siirtyä sen jälkeen pienempiin kohteisiin.
Sähkölämmitteisissä asunnoissa lämmityksellä on selvästi suurin vaikutus sähkölaskuun.
Miten Kilowattitunnit Lasketaan?
Kilowattitunnit lasketaan kertomalla laitteen teho (kilowatteina) sen käyttöajalla (tunteina).
Energia (kWh) = Teho (kW) x Aika (tuntia)
Esimerkki kilowattituntien laskemisesta
Oletetaan, että sinulla on 100 watin hehkulamppu ja haluat laskea sen sähkönkulutuksen, kun se on päällä 10 tuntia.
Käytä kaavaa energiankulutuksen laskemiseen: Energia (kWh) = 0.1 kW x 10 tuntia = 1 kWh
Toisin sanoen, 100 watin hehkulamppu, joka palaa 10 tuntia, kuluttaa 1 kilowattitunnin sähköä. Tämä esimerkki auttaa ymmärtämään, miten tehonkulutus ajan kuluessa muodostaa kokonaisenergiankulutuksen, joka mitataan kilowattitunneissa.
Jos laitteen teho vaihtelee käytön aikana, laskeminen on hieman monimutkaisempaa. Tällöin kokonaisenergia saadaan summaamalla lyhyiden ajanjaksojen (joiden aikana teho pysyy suunnilleen vakiona) energiankulutukset yhteen.
Mitä kWh/annum tarkoittaa?
Termi kWh/annum kertoo, kuinka monta kilowattituntia käytetään tai tuotetaan vuodessa. (“Annum” on latinaa ja tarkoittaa vuotta.)
Jos energiankulutus- tai tuotantoarvo ilmoitetaan muodossa kWh/annum, se kertoo, kuinka paljon energiaa laite, järjestelmä tai laitos kuluttaa tai tuottaa yhden vuoden aikana.
Esimerkiksi laite, jonka arvioitu kulutus on 500 kWh/annum, kuluttaa odotetusti 500 kilowattituntia sähköä vuoden aikana normaaleissa käyttöolosuhteissa.
Tämä yksikkö auttaa käyttäjiä ymmärtämään pitkän aikavälin energiavaikutuksia. Se on hyödyllinen energianhallinnassa ja päätöksenteossa sekä auttaa vertailemaan eri laitteiden tai järjestelmien energiatehokkuutta, kun näkee odotetun vuotuisen kulutuksen.
Mitä c/kWh tarkoittaa?
Termi c/kWh tarkoittaa senttiä kilowattituntia kohden. Sitä käytetään sähkön hinnan ilmoittamiseen.
Kun sähkön hinta ilmoitetaan muodossa c/kWh, se kertoo, kuinka monta senttiä sinulta veloitetaan jokaista käyttämääsi kilowattituntia kohden.
Esimerkki: Jos sähkön hinta on 12 c/kWh ja käytät kuukaudessa 100 kWh sähköä, sähkön hinta kyseiseltä kuukaudelta on:
12 senttiä/kWh x 100 kWh = 1200 senttiä = 12€
Sähkön hinnan ymmärtäminen c/kWh-yksikössä auttaa kuluttajia hallitsemaan energiankulutustaan ja -kustannuksiaan. Sen avulla voi laskea eri laitteiden käyttökustannukset ja tehdä päätöksiä sähkönkulutuksen vähentämiseksi sekä sähkölaskun pienentämiseksi.
Montako Wattia on Kilowatissa?
Yksi kilowatti (kW) on yhtä suuri kuin 1000 wattia (W). Etuliite “kilo-” tarkoittaa kerrointa 1000, joten kilowatti = 1000 wattia.
Tämä on sama mittayksiköiden lyhentämistapa kuin esimerkiksi painossa tai etäisyyksissä:
1000 wattia = 1 kilowatti (kW)
1000 grammaa = 1 kilogramma (kg)
1000 metriä = 1 kilometri (km)
Miten Kilowatti ja Kilowattitunti eroaa?
Kilowatti (kW) ja kilowattitunti (kWh) ovat molemmat yksiköitä, Kilowatti ja kilowattitunti – ero
Kilowatti (kW) ja kilowattitunti (kWh) liittyvät sähköön, mutta ne mittaavat eri asioita:
Kilowatti (kW) on tehon yksikkö, joka kertoo, kuinka nopeasti energiaa käytetään tai tuotetaan.
Kilowattitunti (kWh) on energian yksikkö, joka kertoo, kuinka paljon sähköä on käytetty tietyn ajan kuluessa. Yksi kilowattitunti vastaa yhden kilowatin tehon kulutusta yhden tunnin aikana.
Esimerkkejä:
1000 watin (1 kW) laite, joka toimii yhden tunnin ajan, kuluttaa 1 kWh sähköä.
Sama laite puolen tunnin ajan kuluttaa 0,5 kWh.
Kilowatti mittaa siis tehoa, eli “vauhtia”, jolla energiaa käytetään, kun taas kilowattitunti mittaa kokonaisenergiaa, eli paljonko energiaa on kulutettu tietyn ajan aikana.
Tätä voi verrata arjesta tuttuun esimerkkiin:
Nopeus kertoo, kuinka nopeasti liikut hetkellä X.
Matka kertoo, kuinka pitkälle olet päässyt kokonaisuudessaan.
Sama pätee sähköön: teho (kW) kertoo hetkellisen energian käytön, ja energia (kWh) kertoo kokonaiskulutuksen.
Pakastimen sähkönkulutus on noin 0,5-1,4 kWh/vrk. Näin ollen se kuluttaa noin 15-50€ vuodessa.
Jos kWh ei soita kelloja, tässä on lyhyt kertaus siitä, mitä se tarkoittikaan.
Pakastimen sähkönkulutukseen vaikuttavat tekijät
Pakastimen koko ja malli: Suuremmat pakastimet kuluttavat yleensä enemmän sähköä kuin pienemmät, vaikka nykymallit ovatkin usein varsin energiatehokkaita.
Sijainti: Pakastin kannattaa sijoittaa paikkaan, jossa se ei altistu auringonvalolle eikä ole lähellä muita lämmönlähteitä, kuten uunia tai patteria.
Lämpötila-asetukset: Mitä kylmemmäksi pakastin on säädetty, sitä enemmän se kuluttaa sähköä.
Tiivisteen kunto: Oven tiivisteen tulee olla hyvässä kunnossa, jotta kylmä ilma pysyy sisällä. Vanhat tai vaurioituneet tiivisteet päästävät kylmää ilmaa ulos ja lisäävät kulutusta.
Huolto ja puhdistus: Pakastimen säännöllinen sulatus ja puhdistus parantavat sen tehokkuutta ja vähentävät sähkönkulutusta.
Täyttöaste: Täysi pakastin voi olla energiatehokkaampi kuin puoliksi tyhjä, sillä kylmät elintarvikkeet auttavat pitämään lämpötilan tasaisena. On kuitenkin tärkeää huolehtia, että ilmavirtaus ei esty.
Käyttöaika ja ikä: Pakastimen ikä voi vaikuttaa sen energiatehokkuuteen; vanhemmat mallit kuluttavat yleensä enemmän sähköä kuin uudemmat.
Laskuesimerkki
Jos pakastin kuluttaa 1 kWh vuorokaudessa, tällöin kulutus vuodessa olisi:
1 kWh/vrk * 365 vrk = 365 kWh/vuosi
Jos sähkön hinta oletetaan olevan 0,2€/kWh, vuosittainen kustannus tulisi olemaan yhteensä: 365 kWh * 0,2€/kWh = 70€
Toki sähkön hinta vaihtelee, ja tämä vaikuttaa myös pakastimen käyttökustannuksiin.
Mitä jääkaappi kuluttaa?
Kun puhumme pakastimen kulutuksesta, on hyvä huomioida myös jääkaappi.
Jääkaapin sähkönkulutus on yleensä noin 0,3–0,9 kWh vuorokaudessa. Tämä on selvästi vähemmän kuin pakastimen kulutus, koska jääkaappi pidetään lämpimämpänä kuin pakastin.
Tässä laskuri, jolla voit laskea kodinkoneidesi vuotuisen sähkönkulutuksen ja sen kustannukset:
Jos et tiedä laitteesi tehoa, jatka lukemista. Alempaa löydät tyypillisiä sähkölaitteiden kulutuksia sekä ohjeet siihen, miten voit selvittää oman laitteen sähkönkulutuksen.
Vinkki laskurin käyttöön: Jos syötät hinnaksi sähkölaskusi kokonaissumman, joka sisältää energian, siirron ja verot, saat tarkimman arvion kodinkoneesi vuotuisista kustannuksista.
Tässä on lista useiden kodinkoneiden sähkönkulutuksesta ja vuotuisista kustannuksista.
Laskelmissa on käytetty sähkön hinnaksi 10 snt/kWh. Tehot ja kulutukset ovat suuntaa-antavia, ja ne voivat käytännössä vaihdella laitekohtaisesti.
Laite
Teho
Kulutus
Käyttö
Vuosittainen kulutus (kWh)
Vuosittainen kustannus (€)
Astianpesukone
300 W
0,9 kWh/kerta
1 kerta/päivä
328,5
32,85
Televisio (LED)
110 W
0,11 kWh/tunti
4 tuntia/päivä
160,6
16,06
Pöytätietokone
150 W
0,15 kWh/tunti
5 tuntia/päivä
273,75
27,38
Läppäri
50 W
0,05 kWh/tunti
5 tuntia/päivä
91,25
9,13
Pelitietokone
500 W
0,5 kWh/tunti
5 tuntia/päivä
912,5
91,25
Sauna
7 kW
10 kWh/kerta
1 kerta/viikko
520
52,00
Uuni
2 kW
1,2 kWh/kerta
1 kerta/viikko
62,4
6,24
Kahvinkeitin
1 kW
0,1 kWh/kerta
2 kertaa/päivä
73
7,30
Pyykkikone
1 kW
1 kWh/kerta
1 kerta/viikko
52
5,20
Valaistus (LED)
25 W
0,025 kW × 4 tuntia
5 lamppua, 4 tuntia/päivä
36,5
3,65
Jääkaappi-pakastin
40 W
340 kWh/vuosi
jatkuva
340
34,00
Muista, että laskelmat ja esimerkit ovat suuntaa-antavia. Ne antavat käsityksen suuruusluokasta, mutta todelliset arvot voivat vaihdella paljon riippuen esimerkiksi kodin laitteiden käytöstä ja iästä.
Ohje laitteen sähkönkulutuksen selvittämiseen
Otetaan esimerkiksi työpöydälläni oleva tietokoneen näyttö:
Sen takaa löytyy lappu:
Muokattu selkeäksi suomeksi:
Näyttö kuluttaa tyypillisesti noin 20 W tehoa. Jos näyttö on päällä 8 tuntia arkisin (eli yhteensä 40 tuntia viikossa), voin syöttää nämä tiedot laskuriin, joka löytyy sivun ylälaidasta. Näin saan arvion näytön vuosittaisesta sähkönkulutuksesta.
Jos syötän laskuriin myös sähkön hinnan, saan lisäksi arvion näytön vuosittaisista kustannuksista:
Huom: Näytön sähkönkulutukseen vaikuttaa merkittävästi käyttämäni kirkkaus, joten sitä muuttamalla kulutusta voi myös arvioida tarkemmin. Sama pätee muihinkin sähkölaitteisiin: laitteen käyttötapa voi merkittävästi muuttaa kulutusta. Esimerkiksi pelitietokone kuluttaa pelatessa helposti kymmenkertaisesti enemmän sähköä kuin kevyesti nettiä selatessa.
Kaikista laitteista ei myöskään löydy selkeää teholappua, joten joskus joutuu vähän selvittämään tietoja itse. Virtalähteistä voi löytyä jännite ja virta, joiden kertolaskulla saa arvioitua tehon. Tämäkin on kuitenkin vain suuntaa-antava arvio. Tehon voi myös löytää netistä tai laitteen käyttöohjeista. Tarkimman sähkönkulutuksen saa kuitenkin mittaamalla laitetta.
Tässä vielä tarkempia kuvauksia kodinkoneista ja niiden sähkönkulutuksesta:
Televisio
Television sähkönkulutus vaihtelee tyypin ja mallin mukaan. Esimerkiksi LED-televisiot kuluttavat yleensä vähemmän sähköä kuin plasmatelevisiot.
Esimerkiksi 43-tuumainen LED-TV kuluttaa noin 0,07–0,15 kilowattituntia (kWh) tunnissa, kun taas saman kokoinen plasma-TV kuluttaa noin 0,3–0,4 kWh tunnissa. Televisioiden välillä voi siis olla jopa nelinkertainen ero sähkönkulutuksessa.
Sähkönkulutusta voi vähentää sammuttamalla television, kun sitä ei käytetä. Monissa kodeissa TV jää usein päälle “taustameteliksi”, mikä kuluttaa turhaan sähköä. Valmiustilassa oleva televisio kuluttaa kuitenkin vain vähän energiaa. Jos halutaan säästää sähköä tehokkaasti, on suositeltavaa sammuttaa laite kokonaan, kun sitä ei käytetä. Vaikka säästö ei näkyisi heti sähkölaskussa, pienet säästöt kertyvät ajan mittaan merkittävästi.
Laskuesimerkki
Lasketaan esimerkki 43-tuumaisen LED-television vuosittaisesta sähkönkulutuksesta.
Tämä laskelma perustuu oletukseen, että televisiota katsotaan neljä tuntia päivittäin vuoden ajan. Todellinen kulutus voi vaihdella katselutottumusten ja sähkön hinnan mukaan.
Tietokone
Tietokoneiden sähkönkulutus vaihtelee niiden tyypin ja tehojen mukaan.
Pöytätietokoneet kuluttavat enemmän sähköä kuin läppärit, ja erityisesti tehokkaat pelitietokoneet ovat suuria energiankuluttajia.
Pöytätietokone kuluttaa noin 0,15 kWh tunnissa.
Läppäri kuluttaa vähemmän, yleensä 0,03–0,07 kWh tunnissa.
Pelitietokone voi kuluttaa jopa 0,5 kWh tai enemmän tunnissa.
Pelikäyttöön suunnitellut läppärit kuluttavat yleensä vähemmän kuin pelipöytätietokoneet.
Myös tietokoneen lisälaitteet, kuten modeemit, kuluttavat energiaa.
Laskuesimerkki
Lasketaan sähkönkulutus kolmelle eri tietokoneelle: pöytätietokoneelle, läppärille ja pelitietokoneelle. Oletetaan, että jokaista käytetään keskimäärin 5 tuntia päivässä ja sähkön hinta on 0,10 €/kWh.
Pöytätietokone (0,15 kWh/tunti)
Päivittäinen kulutus: 0,15 × 5 h = 0,75 kWh
Vuosittainen kulutus: 0,75 × 365 = 273,75 kWh
Vuosittainen kustannus: 273,75 × 0,10 € = 27,38 €
Läppäri (keskimäärin 0,05 kWh/tunti)
Päivittäinen kulutus: 0,05 × 5 h = 0,25 kWh
Vuosittainen kulutus: 0,25 × 365 = 91,25 kWh
Vuosittainen kustannus: 91,25 × 0,10 € = 9,13 €
Pelitietokone (0,5 kWh/tunti)
Päivittäinen kulutus: 0,5 × 5 h = 2,5 kWh
Vuosittainen kulutus: 2,5 × 365 = 912,5 kWh
Vuosittainen kustannus: 912,5 × 0,10 € = 91,25 €
Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka paljon tietokoneiden tyyppi ja käyttötapa vaikuttavat sähkönkulutukseen ja kustannuksiin.
Sähkökiukaat
Sähkökiukaat ovat yksi kodin suurimmista energiankuluttajista, ja niiden teho vaihtelee yleensä 6–8 kilowatin välillä. Saunan lämmitys muistuttaa uunin toimintaa: aluksi kiuas kuluttaa paljon sähköä lämmetäkseen, mutta kun lämpötila on saavutettu, kulutus laskee ylläpitämiseen.
Keskimäärin kahden tunnin saunominen kuluttaa noin 7–13 kWh sähköä. Siksi saunomisen vähentäminen on tehokas tapa säästää sähkölaskussa.
Laskuesimerkki:
Kiuas kuluttaa keskimäärin 10 kWh per saunomiskerta.
Sähkön hinta: 0,10 €/kWh
Saunominen kerran viikossa:
Kulutus per kerta: 10 kWh
Kustannus per kerta: 1,00 €
Vuosittainen kulutus: 10 × 52 viikkoa = 520 kWh
Vuosittainen kustannus: 520 × 0,10 € = 52,00 €
Jos käytät pörssisähköä, hinta voi vaihdella suuresti. Kalliimpien tuntien aikana saunominen voi maksaa 5–10 €/h, halvimpina tunteina vain muutaman sentin.
Valaistus
LED-lamput ovat energiatehokkaita verrattuna perinteisiin hehkulamppuihin. Esimerkiksi 36 W loisteputki kuluttaa 0,036 kWh tunnissa, mikä vastaa noin 0,6 sentin kustannusta tunnissa. Verrattuna 3,5 W LED-lamppuun, LED kuluttaa vain 0,0035 kWh tunnissa, kun 40 W hehkulamppu kuluttaa 0,04 kWh. Ero on jopa kymmenkertainen.
Laskuesimerkki:
5 LED-lamppua, 5 W kappale, päällä 4 h/päivä
Teho: 5 × 0,005 kW = 0,025 kW
Päivittäinen kulutus: 0,025 × 4 = 0,1 kWh
Vuosittainen kulutus: 0,1 × 365 = 36,5 kWh
Vuosittainen kustannus: 36,5 × 0,10 € = 3,65 €
Pesukone ja kuivausrumpu
Pesukoneen kulutus vaihtelee pesulämpötilan ja laitteen energialuokan mukaan. Yksi pesukerta kuluttaa yleensä 0,5–1,5 kWh. Kuivausrummun kulutus riippuu laitteen tyypistä; lämpöpumppumallit ovat energiatehokkaampia.
Laskuesimerkki:
Pesukone: 1 kWh/kerta, kerran viikossa → 52 kWh/vuosi, kustannus 5,20 €
Kuivausrumpu: 1 kWh/kerta, kerran viikossa → 52 kWh/vuosi, kustannus 5,20 €
Yhteensä: 10,40 €/vuosi
Astianpesukone
Sähkönkulutus riippuu pesuohjelmasta ja liitännästä. Kone, joka on kytketty lämminvesiliitäntään, kuluttaa vähemmän sähköä.
Sähkönkulutukseen voi vaikuttaa lämpötilan säätö (+2–+6 °C jääkaapille, -18 °C pakastimelle), säännöllinen sulatus, riittävä ilmankierto ja laitteen puhtaus.
Laskuesimerkki:
Jääkaappi-pakastin, vuosikulutus 340 kWh
Sähkön hinta: 0,10 €/kWh
Vuosittainen kustannus: 340 × 0,10 € = 34,00 €
Uuni
Uunin kulutus jakautuu lämmitykseen (0,5 kWh) ja ylläpitoon (0,7 kWh/h).
Pörssisähkö ja kiinteähintainen sähkö ovat kaksi yleisintä sähkösopimustyyppiä, ja niiden välillä on selkeä ero.
Kiinteä sähkö
Kiinteä sähkö, eli “yleissähkö”, sopii kaikenlaisiin koteihin.
Jos et halua seurata sähkön hintoja jatkuvasti ja haluat käyttää sähköä vapaasti milloin tahansa, kiinteä sähkö on hyvä valinta.
Pörssisähkö
Pörssisähkössä sähkön hinta vaihtelee tunnin välein, ja se voi nousta jopa kymmenkertaiseksi muutamassa tunnissa.
Pörssisähkön käyttäminen vaatii aktiivisuutta: suurin osa sähköstä kannattaa kuluttaa yön ja aamuyön tunteina, jolloin hinta on alhaisin.
En vieläkään tajunnut…
Tästä opit kumpi sopimusmuoto on parempi sinulle.
Pörssisähkösopimus
Pörssisähkö on sähkösopimus, jossa sähkön hinta määräytyy Nord Pool -sähköpörssin tuntikohtaisesti vaihtelevan hinnan mukaan.
Pörssihinnan lisäksi maksat sähköyhtiölle yleensä kilowattituntikohtaisen marginaalin sekä usein myös kuukausi- tai perusmaksun.
Pörssisähkösopimukset ovat tyypillisesti toistaiseksi voimassa olevia, mikä tarkoittaa, että sopimuksen voi irtisanoa 14 vuorokauden irtisanomisajalla.
Tarkempi selitys ja esimerkki
Pörssisähkö tarkoittaa sitä, että sähkön hinta määräytyy sähköpörssin hetkihintojen mukaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että sähkön hinta voi vaihdella tunneittain markkinoiden kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Edut
Kun markkinahinnat ovat matalia, pörssisähkön käyttäjät maksavat sähköstä vähemmän.
Kuluttajat voivat hyödyntää alhaisia hintoja esimerkiksi siirtämällä energiankäyttöään halvemmille tunneille.
Yleisesti sähkö on halvinta yöaikaan ja kalleinta ruuhkatunteina alkuillasta ja illalla. Hintojen vaihtelu voi olla suuri: yhden päivän sisällä halvimman ja kalleimman tunnin hintaero voi olla jopa kymmenkertainen.
Haitat
Korkeat markkinahinnat voivat aiheuttaa odottamattomia kustannuksia.
Esimerkiksi vuonna 2022 sähkön hinta nousi hetkellisesti jopa 100 snt/kWh:iin. Tällöin tunnin saunominen olisi voinut maksaa jopa 5 euroa.
Pörssisähkössä kuukausittaiset sähkölaskut voivat vaihdella huomattavasti, mikä tekee budjetoinnista haastavaa.
Kiinteähintainen sähkö: vakautta ja ennustettavuutta
Kiinteähintainen sähkösopimus
Kiinteähintainen sähkösopimus, joka tunnetaan myös esimerkiksi yleissähkösopimuksena tai perussähkönä, on sähkösopimustyypeistä yksinkertaisin ja yleisin. Siinä maksat sähköstä sopimuksen tekohetkellä sovitun, vakiona pysyvän kilowattituntihinnan. Lisäksi useimmiten maksetaan myös kuukausi- tai perusmaksu.
Kiinteähintaiset sähkösopimukset ovat määräaikaisia, ja niiden kesto on yleensä 6, 12 tai 24 kuukautta.
Lisätietoja ja Muutama esimerkki
Kiinteähintaisessa sähkösopimuksessa hinta pysyy samana koko sopimuskauden ajan, riippumatta markkinahintojen vaihteluista.
Alla oleva kuva havainnollistaa kiinteän ja pörssisähkön hintojen eroja:
Kiinteähintaisen sähkön edut
Sähkön hinta pysyy samana koko sopimuskauden ajan, mikä tekee talouden suunnittelusta helpompaa.
Vaikka pörssisähkön hinta nousisi hetkellisesti esimerkiksi 100 snt/kWh:iin, kiinteähintaisessa sopimuksessa sähkö pysyy silti samanhintaisena. Toisin sanoen kuluttaja ei joudu kohtaamaan äkillisiä hinnannousuja.
Tässä havainnollistava kuva:
Mutta tämä on samalla myös haitta. Seuraavaksi selvitämme, miksi näin on!
Kiinteähintaisen sähkön haitat
Kiinteä hinta tarkoittaa, että kuluttaja ei hyödy markkinahintojen laskusta.
Kuten aiemmin mainittiin, kiinteähintainen sähkö on aina samaa hintaa—oli markkinahinta alhainen tai korkea. Hinta pysyy lukittuna tietylle tasolle, vaikka markkinatilanne muuttuisi.
Alla oleva kuva havainnollistaa tilannetta, jossa pörssisähkön hinnat laskevat:
Sähkön hinta pörssissä voi laskea voimakkaasti, mikä on kuluttajille edullista. Jos sinulla on kuitenkin kiinteähintainen sopimus, hinta pysyy lukittuna, eikä hyötyä hinnan laskusta synny.
Pörssi- vai kiinteä sähkö?
Pitkällä aikavälillä pörssisähkö on yleensä edullisin vaihtoehto, jopa silloin, kun ei aktiivisesti seuraa sähkön hintoja.
Lyhyellä aikavälillä tilanne voi kuitenkin vaihdella. Esimerkiksi 24 kuukauden kiinteähintainen sopimus voi joskus tuoda merkittäviä säästöjä, jos pörssihinnat nousevat odotettua korkeammalle. Toisaalta hinta voi myös olla epäedullinen, jos markkinahinnat pysyvät alhaisina.
Kalle ja Jani
Kalle ja Jani kuluttavat saman verran sähköä, mutta heidän sopimustyypit eroavat:
Kallella on pörssisähkösopimus
Janilla on kiinteähintainen sähkösopimus
Oletuksena on, että molemmat käyttävät sähköä samoihin aikoihin, pääosin aamuisin ja iltaisin, jolloin pörssisähkö on tyypillisesti kalleimmillaan.
Alla olevasta kuvasta näet, miten Kallen ja Janin sähkölaskut erosivat vuoden 2023 pörssihintojen perusteella:
Pörssisähkön oikeaa hintadataa vuodelta 2023
Kuvaajasta nähdään, että Kallen pörssisähkö oli vuositasolla halvempaa kuin Janin kiinteähintainen sähkö, vaikka kulutusta ei optimoitu. Jos Kalle olisi siirtänyt osan sähkönkäytöstään halvemmille tunneille, säästö olisi ollut vielä suurempi.
Sopimustyypin valinta kannattaa tehdä oman kulutustottumuksen ja mieltymysten pohjalta. Tässä muutamia keskeisiä tekijöitä:
Energiakulutuksen ajoitus: Jos voit siirtää suuren osan kulutuksestasi halvemmille vuorokauden tunneille, pörssisähkö voi olla kannattavampi. Esimerkiksi yöaikaan kuluttaminen tekee pörssisähköstä selvästi edullisemman vaihtoehdon.
Riskinsietokyky: Oletko valmis hyväksymään suuria hintavaihteluita taloudellisen hyödyn mahdollisuuden vuoksi? Jos et, kiinteä määräaikaissähkö voi olla parempi valinta.
Budjetin ennustettavuus: Tarvitsetko vakaata kuukausibudjettia, joka ei yllätä? Kiinteä sopimus tarjoaa ennustettavuutta.
Markkinatilanteen seuraaminen: Haluatko seurata markkinoiden vaihteluita ja optimoida kulutustasi niiden mukaan? Jos kyllä, pörssisähkö on hyvä vaihtoehto.
Yksinkertaistaen:
Pitkällä aikavälillä pörssisähkö on yleensä aina edullisin vaihtoehto, riippumatta siitä, optimoitko kulutustasi vai et.
Jos et halua seurata tunneittain vaihtelevaa hintaa ja haluat riskittömän sähkön, valitse kiinteä sopimus.
Jos olet valmis ajoittamaan kulutuksesi halvoille tunneille ja hintapiikit eivät pelota, valitse pörssisähkö.
Sähköauton lataamisen kustannukset riippuvat siitä, missä lataus tapahtuu.
Kotona lataaminen on yleensä edullisinta, sillä se maksaa saman verran kuin muun kotitalouden sähkönkulutus. Esimerkiksi, jos sähkön hinta on 7,5 snt/kWh ja siirto 10 snt/kWh, 50 kWh:n akun täyttäminen maksaa noin 8,75 €.
Julkisilla latausasemilla hinnat ovat usein korkeammat, tyypillisesti 20–50 snt/kWh. Tässä tapauksessa saman 50 kWh:n akun lataaminen maksaisi noin 10–25 €.
Sähköauton akun koko vaikuttaa suoraan latauskustannuksiin. Esimerkiksi 60 kWh:n akun täyttäminen 20 snt/kWh hinnalla maksaa 15 euroa.
Pikalataus on nopein latausvaihtoehto, mutta myös kallein. Pikalatauksen hinta voi olla jopa 54 snt/kWh. Jotkut yritykset tarjoavat ilmaista latausta, mutta ilmaisten latauspisteiden määrä on viime aikoina vähentynyt.
Sähköauton lataaminen: Esimerkki
Sähköauton energiankulutus on yleensä 15–25 kWh per 100 km.
Jos 50 kWh:n akku ladataan kotona hinnalla 10 snt/kWh ja auton kulutus on 20 kWh/100 km, täysi akku riittää noin 250 kilometriin, jolloin kilometrin hinta on noin 2 senttiä.
Vuosittaiset kustannukset keskimääräiselle suomalaiselle, joka ajaa noin 14 000 km vuodessa, ovat tällöin noin 280 euroa. Kustannuksia voi kuitenkin pienentää lataamalla edullisempiin aikoihin.
Esimerkiksi pörssisähkösopimuksen käyttäjälle kannattaa ajoittaa lataus vuorokauden halvimmille tunneille.
Sähköauton sähkönkulutusta voidaan verrata bensiini- tai dieselauton polttoaineenkulutukseen. Otetaan esimerkki henkilöstä, joka ajaa 50 km päivässä:
Sähköauto (50 km/päivä)
Vuotuinen ajomatka: 50 km × 365 päivää = 18 250 km
Sähkönkulutus: 20 kWh/100 km
Vuotuinen sähkönkulutus: 3 650 kWh
Bensiini- tai dieselauto (50 km/päivä)
Polttoaineenkulutus: 6 l/100 km
Vuotuinen kulutus: (18 250 km ÷ 100) × 6 l = 1 095 litraa
Kustannusvertailu
Sähkön hinta 0,1 €/kWh + siirto 0,1 €/kWh → 0,2 €/kWh
Bensiini/diesel 1,50 €/l
Sähköauto: 3 650 kWh × 0,2 €/kWh = 730 € / vuosi
Bensiini/dieselauto: 1 095 l × 1,50 €/l = 1 642,50 € / vuosi
Näillä oletetuilla hinnoilla sähköauton käyttökustannukset ovat selvästi alhaisemmat. On kuitenkin hyvä huomioida, että hinnat vaihtelevat alueittain ja ajankohdan mukaan, joten kustannusero voi joskus olla pienempi tai suurempi, esimerkiksi talvella pörssisähkön hinnan noustessa.
Kuinka kauan sähköauton lataus kestää?
Latausaika riippuu akun koosta ja latauslaitteen tehosta:
40 kWh akun lataaminen 11 kW:n laturilla kestää noin 4 tuntia
Sama akku 3,6 kW:n laturilla: noin 11 tuntia
Pikalatauspisteissä käytetään huomattavasti suurempaa tehoa, ja puolen tunnin tauko voi riittää pitkälle matkalle. Nykyään pikalatureita on enemmän ja akkujen kapasiteetti paranee, joten myös pidemmät matkat onnistuvat helposti.
Latausta ei yleensä tehdä täysin tyhjästä täyteen, vaan akkuja ladataan tarpeen mukaan.
Miten sähköautoja ladataan?
Sähköauton voi ladata:
Kodin pistorasiasta (yleisin tapa, usein öisin)
Voimavirralla
Pikalatureilla
Julkisia latauspaikkoja löytyy mm. kauppakeskuksista, parkkihalleista ja huoltoasemilta.
Omakotitaloissa latauspisteen asentaminen kotiin maksaa yleensä 500–2 000 euroa. Taloyhtiöissä latauspisteiden lisääminen vaatii usein kiinteistönomistajan päätöksen, mutta tukia on saatavilla.
Latauspaikkojen hinnat vaihtelevat, ja joskus voi löytää myös ilmaisia vaihtoehtoja. Julkinen latausverkosto kasvaa jatkuvasti, ja pikalatauspisteet mahdollistavat akun nopean lataamisen.
Sähköauton latauspisteet kartalla
Latauskartta.fi:stä löydät kaikki Suomen sähköauton latauspisteet.
Vattenfall on yksi Suomen suurimmista ja tunnetuimmista sähköyhtiöistä.
Yhtiö tarjoaa erilaisia sähkösopimuksia eri tarpeisiin, myös täysin fossiilivapaita vaihtoehtoja.
Mutta millaisia kokemuksia suomalaisilla kuluttajilla oikeasti on Vattenfallista?
Tässä artikkelissa tarkastelemme netistä löytyviä arvioita ja palautteita – mukana on sekä kehuja että kritiikkiä.
Positiiviset kokemukset
Monet asiakkaat arvostavat Vattenfallin sähkösopimuksia erityisesti hinnan ja ympäristöystävällisten vaihtoehtojen vuoksi.
Yhtiö on profiloitunut ympäristöystävälliseksi toimijaksi ja tarjoaa fossiilivapaita sähkösopimuksia, mikä on monille kuluttajille tärkeä valintaperuste.
“Asiakaspalvelu toimii nopeasti ja selkeästi. Vihreä sähkö oli itselle tärkeä tekijä päätöksessä.”
“Sopimus syntyi helposti ja nopeasti netissä. Hintakin oli kohdillaan.”
Lisäksi Vattenfall on valittu useaan otteeseen Suomen vastuullisimmaksi sähköyhtiöksi, mikä kertoo yhtiön pitkäjänteisestä työstä ympäristöasioiden ja asiakasviestinnän parissa.
Negatiiviset kokemukset
Kaikki asiakaskokemukset eivät kuitenkaan ole positiivisia. Erityisesti keskustelupalstoilla ja arvostelusivustoilla toistuvat seuraavat valituksen aiheet:
Joissain tapauksissa sopimuksia on tehty väärään käyttöpaikkaan, eikä korjausprosessi ole aina ollut sujuva.
Asiakaspalveluun voi olla vaikea saada yhteyttä.
Laskutuksessa esiintyy virheitä, ja sopimustiedot voivat olla epäselviä, mikä aiheuttaa harmia.
Erään kokemus:
“Tehtiin sopimus väärään osoitteeseen, eikä asiakaspalvelusta saa ketään kiinni. Aivan järkyttävää touhua.”
Tämänkaltaiset palautteet ovat kuitenkin yleisiä lähes kaikilla suurilla palveluntarjoajilla, joten on tärkeää tarkastella niitä asiayhteydessä ja suhteuttaa palautteiden määrä asiakaskunnan kokoon.
Kokemukset vaihtelevat – kuten odottaa saattaa
Yhteenvetona voidaan todeta, että Vattenfallista saatu palaute on kaksijakoista:
Positiiviset kokemukset
Negatiiviset kokemukset
Reilu hinnoittelu
Asiakaspalvelun tavoittaminen vaikeaa
Sopimuksenteko helppoa
Laskutusvirheitä
Fossiilivapaat sopimukset
Epäselvyydet sopimusehdoissa
Ympäristöystävällinen
Hidas reklamaatiokäsittely
Kenelle Vattenfall sopii?
Jos arvostat vastuullisuutta, fossiilivapaata sähköä ja selkeitä digitaalisia työkaluja, Vattenfall voi olla sopiva valinta.
Jos taas laskutuksen tarkkuus tai nopea puhelinpalvelu ongelmatilanteissa on sinulle tärkeää, kannattaa vertailla myös muita sähköyhtiöitä.
Sähköfirmojen yhteinen ongelma kokemuksien kanssa
On hyvä muistaa, että netissä sähköyhtiöistä muodostuu usein negatiivisempi kuva kuin todellisuudessa. Tämä johtuu siitä, että sähkön katsotaan olevan perustarve, jonka toimittamisen odotetaan olevan täysin virheetöntä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki yhtiöt olisivat samanlaisia.
Siksi jopa parhaat sähköyhtiöt saavat netissä ja keskustelupalstoilla paljon kritiikkiä, kun taas positiiviset kokemukset jäävät usein mainitsematta.
