Kulutusvaikutus ja sen laskutapa | Ymmärrä havainnollistavalla laskurilla

Lyhyesti sanottuna kulutusvaikutuksella tarkoitetaan joissain nykyaikaisissa sähkösopimuksissa järjestelyä, jossa sähkönkulutuksen ajankohdalla voi vaikuttaa maksamaansa hintaan. Tällaisia sopimuksia kutsutaan usein hybridisähkösopimuksiksi, ja termiä “käyttövaikutus” käytetään myös.

Jos käytät sähköä silloin, kun markkinahinta on kuukauden keskiarvoa alempi, maksat vähemmän. Vastaavasti kulutuksen osuessa hintapiikkien aikaan, hinta nousee.

Tavoitteena on antaa kuluttajalle mahdollisuus vaikuttaa energiahintaan ajoittamalla kulutustaan ilman pörssisähkön riskejä. Samalla tällaiset sopimukset auttavat tekemään sähkömarkkinoista joustavampia, sillä ne kannustavat kulutusta reagoimaan tarjontaan.

Ymmärrä esimerkin kautta:

Alla oleva sovellus havainnollistaa kulutusvaikutusta käytännössä. Voit siirtää tunnittaista sähkönkulutusta ja hintaa ylös tai alas, ja nähdä samalla, miten se vaikuttaa kulutusvaikutukseen (alhaalla vasemmalla), sekä kokonaiskulutukseen ja sähkölaskuun. Käytännön kokeilu auttaa ymmärtämään ilmiötä paremmin.

Sovellus näyttää kulutusvaikutuksen yhden päivän ajalta, kun taas todellisissa sähkösopimuksissa yhtiöt laskevat kulutusvaikutuksen kuukauden mittaisen ajanjakson perusteella.

Eikun leikkimään:

Tästä linkistä saat avattua sovelluksen koko näytölle.

Mutta mitenkäs se kulutusvaikutus oikein sitten lasketaan?

Kulutusvaikutus lasketaan takautuvasti, eli sitä voidaan arvioida vasta, kun koko kuukauden sähkönkulutus ja kuukauden pörssisähkön keskihinta ovat tiedossa.

Laskentatapa on seuraava: ensin lasketaan pörssisähkön tuntihinta kerrottuna kulutuksella jokaiselle tunnille, ja tästä vähennetään kuukauden keskihinta kerrottuna koko kuukauden kulutuksella. Lopuksi tämä luku jaetaan kokonaiskulutuksella.

Kulutusvaikutus on henkilökohtainen, joten jokaisella asiakkaalla on oma vaikutuksensa, johon voi vaikuttaa ajoittamalla kulutusta eri tavoin.

Jos kulutus on tasainen koko kuukauden ajan, kulutusvaikutus on nolla. Käytännössä kulutus vaihtelee, ja tästä syntyy kulutusvaikutus.

Kun kulutus ajoittuu pääosin tunneille, jolloin pörssisähkön hinta on kuukauden keskiarvoa alhaisempi, kulutusvaikutus menee miinukselle. Tällöin asiakas maksaa käyttämästään sähköstä vähemmän. Mitä paremmin kulutus ajoitetaan edullisille tunneille, sitä suurempi on kulutusvaikutuksen myönteinen vaikutus asiakkaan kannalta (miinussumma pienentää laskua). Alla olevassa kuvassa esitetään tällainen tilanne:

Kulutus ajoittuu pääosin tunneille jolloin pörssisähkö on halpaa. Tästä syystä kulutusvaikutus on reilusti negatiivinen ja sähkölasku pieni.

Käänteisessä tilanteessa, jossa kulutus painottuu tunneille, jolloin pörssisähkön hinta on kuukauden keskiarvoa korkeampi, kulutusvaikutus on positiivinen. Mitä enemmän kulutus osuu kalliille tunneille, sitä suurempi vaikutus on. Tällöin asiakas maksaa käyttämästään sähköstä enemmän. Alla olevassa kuvassa on esimerkki tästä tilanteesta:

Kulutus ajoittuu pääosin tunneille, jolloin pörssisähkö on kallista. Kulutusvaiikutus on reilusti positiivinen, ja siten myös sähkölasku on lähes 7 kertaa suurempi yllä olevan kuvan tilanteeseen verrattuna, vaikka kokonaiskulutus on yhtä suuri.

Kulutusvaikutuksen laskukaava voidaan usein yksinkertaistaa seuraavasti (kuten olen aiemmin selittänyt):

ChatGPT said:

Kaava vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta muuttuja A saattaa aiheuttaa hieman hämmennystä. Käytännössä A lasketaan kertomalla kunkin kuukauden tunnin sähkönkulutus kyseisen tunnin pörssisähkön hinnalla ja summaamalla nämä kaikki tunnit yhteen. Näin otetaan huomioon jokainen tunti erikseen.

Muuttuja B kertoo, kuinka paljon koko kuukauden kulutus maksaisi, jos se hinnoiteltaisiin kuukauden keskihinnalla. Jos kulutus olisi tasaisesti jakautunut koko kuukauden ajalle, A = B ja kulutusvaikutus olisi nolla.

Erotus A − B kertoo, osuiko kulutus pääosin halvoille vai kalliille tunneille. Mitä suurempi luku, sitä enemmän kulutus ajoittui kalliille tunneille, ja päinvastoin. Jakamalla tämä vielä kokonaiskulutuksella (E) saadaan kilowattituntikohtainen kulutusvaikutus.

Tarkempi ja eksplisiittisempi kaava, jota myös edellä mainittu sovellus käyttää, on seuraava:

Tämä kaava on periaatteessa sama kuin aiemmin esitetty, mutta sen avulla laskentatapa hahmottuu vielä tarkemmin. Täytyy vain muistaa lukion matematiikasta isot sigma-merkit, jotka tarkoittavat summia.

Kulutusvaikutuksen hyödyt

Mutta miksi valita kulutusvaikutuksellinen sähkösopimus? Hyötyjä on useita:

Yksittäisenä kuluttajana voit vaikuttaa siihen, kuinka paljon sähköstäsi maksat, hyödyntämällä halpoja tunteja kulutusta ajoittamalla. Toisaalta kannat myös riskin kalliiden tuntien kulutuksesta. Yksittäisten tuntien hintaerot voivat olla lähes päivittäin kymmenkertaisia, ja usein jopa suurempia, kuten alla olevassa kuvassa näkyy:

Sähkön hinta 9.5. – 10.5.2024. Hinta kävi korkeimmillaan 14 sentissä, mutta halvimmillaan se on jopa miinuksella.

Historiallisesti sähkömarkkinoiden kysyntä on ollut hyvin jäykkää ja joustamatonta. Kulutusvaikutuksellisten hybridisähkösopimusten sekä pörssisähkösopimusten yleistyminen auttaa tekemään markkinoista joustavampia.

Tämä johtuu siitä, että kuluttajat voivat hyötyä ajoittamalla kulutusta alhaisemman hinnan ja korkean tuotannon tunneille sekä välttämällä kulutusta kysyntä- ja hintapiikkien aikana. Hyödyt ovat moninaiset:

  • Sähkömarkkinoiden ja verkon tasapainottaminen: Kulutuksen ajoittaminen vähentää kuormitushuippuja ja voi pienentää sähkökatkosten riskiä.
  • Uusiutuvan energian hyödyntäminen: Epävarman uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, lisääminen sähköverkkoon onnistuu paremmin, kun kulutus voidaan sovittaa tuotannon mukaan. Kun uusiutuvaa energiaa on runsaasti, sähkö on usein halvempaa; sen puuttuessa joudutaan turvautumaan kalliimpiin tuotantomuotoihin, usein fossiilisiin polttoaineisiin.

Näin ollen kulutuksen siirtäminen halvemmille tunneille ja kysyntäpiikkien välttäminen ei ole hyödyllistä pelkästään taloudellisesti, vaan sillä on myös ekologinen vaikutus.