Mikä ihmeen sähkösopimus?
Sähkösopimustyypit
Sähkösopimuksia on paljon erilaisia, ja ne voi karkeasti jakaa kuuteen eri päätyyppiin:
Pörssisähkösopimus
Pörssisähkö on sähkösopimustyyppi, jossa maksat sähköstä Nord Pool sähköpörssin markkinoilla määräytyvän, tunneittain vaihtelevan hinnan.
Pörssihinnan lisäksi maksat myös sähköyhtiölle kilowattituntikohtaisen marginaalin, sekä useimmiten myös kuukausi- / perusmaksun.
Pörssisähkösopimukset ovat tyypillisesti toistaiseksi voimassa olevia, eli ne voi perua 14 vuorokauden irtisanomisajalla.
Tarkempi selitys ja esimerkki
Sähköpörssi ja pörssisähkö
Nord Pool on monissa Euroopan maissa (mm. Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa) toimiva raaka-ainepörssi, jossa käydään kauppaa mm. sähköllä. Tästä syystä Nord Pool:ia kutsutaankin välillä sähköpörssiksi. Siellä sähkön tuottajat, sähköä eteenpäin myyvät yhtiöt, sekä teollisuus kohtaavat ja käyvät kauppaa fyysisellä sähköllä (ei siis arvopapereilla). Kauppaa käydään aina vuorokausi tulevaisuuteen, joten seuraavan päivän kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvät tuntihinnat julkaistaan aina edellisenä päivänä.
Tämänlainen kaupankäynti mahdollistaa sähkön myynnin ja ostamisen maiden rajojen yli. Parhaimmillaan tämä lisää kilpailua, tasapainottaa sähköverkkoa, ja tasaa hintapiikkejä.
Mainittakoon vielä, että Nord Poolissa määräytyy ns. pörssisähkön Systeemihinta (kaikkien hinta-alueiden keskiarvohinta), sekä Aluehinnat, jotka nimensä mukaisesti vaihtelevat alueittain. Systeemihinta avittaa kaupankäynnissä, mutta kukaan ei käytännössä maksa sähköstä tätä hintaa. Aluehinnat sen sijaan ottavat huomioon eri alueiden kysynnän, tarjonnan, sekä sähkönsiirtokapasiteetin, ja tätä hintaa kuluttajatkin käytännössä maksavat. Suomessa on vain yksi hinta-alue, eli kaikki suomalaiset maksavat samaa tunnittaista Spot-hintaa, kun taas esimerkiksi Ruotsissa hinta-alueita on peräti neljä kappaletta.
Pörssisähkösopimus
Kuluttajat eivät kuitenkaan maksa pelkästään edellä mainittua Nord Poolissa määrittyvää tuntikohtaista Suomen Spot-aluehintaa. Kuluttajat eivät nimittäin osta sähköään suoraan pörssistä, vaan suomalaiselta sähkön vähittäismyyjiltä, joten aluehintaan lisätään myös sähköyhtiön marginaali, sekä useimmiten kuukausittainen perus- / kuukausimaksu. Sen lisäksi kuluttajat maksavat arvonlisäveroa.
Näistä lisämaksuista huolimatta pörssisähkösopimuksen hinta on olennaisesti sidottuna sähkön pörssihintaan, ja pörssihinta on pörssisähkösopimuksen energiahinnasta suurin siivu. Tämän linkin takaa voit lukea lisää pörssisähkösopimuksen hinnan laskennasta.
Kuluttajalle pörssisähkösopimuksella on useita hyötyjä muihin sähkösopimustyyppeihin verrattuna:
- Sähkön hinta on matalampi, kun kysyntä on pienempi, tyypillisesti esimerkiksi öisin ja viikonloppuisin. Tämä mahdollistaa säästöjä kulutuksen ajoituksen optimoinnilla.
- Pörssisähkön hinta määräytyy pörssissä kysynnän ja tarjonnan mukaan, eli se on aina ajantasainen kilpailutettu hinta.
Koska pörssisähkön hinnat vaihtelevat tunneittain, voi kulutuksen ajoittamisen optimoinnilla säästää rahaa. Alla olevassa esimerkissä tarkastellaan kulutuksen ajoituksen vaikutusta sähkölaskun suuruuteen vuoden 2023 todellisella hintadatalla ja kolmella erilaisella kulutuksen ajoituksella:
Kiinteähintainen sähkösopimus (joka tunnetaan myös esimerkiksi yleissähkösopimuksena ja perussähkönä) on sähkösopimustyypeistä yksinkertaisin ja tavallisin. Siinä maksat sähköstä sopimuksen tekohetkellä sovittua, vakiona säilyvää kilowattituntikohtaista hintaa. Lisäksi maksat useimmiten myös kuukausi- / perusmaksun.
Kiinteähintaiset sähkösopimukset ovat määräaikaisia, kestoltaan usein 6kk, 12kk, tai 24kk.
Lisätietoja ja Muutama esimerkki
Kiinteähintainen sähkösopimus on sähkösopimusten tyypeistä helpoin ymmärtää. Hinnat sovitaan sopimuksen tekohetkellä, ja ne eivät muutu koko määräaikaisen sopimuskauden aikana.
Tähän nyrkkisäänttöön on kuitenkin sellainen poikkeus, että välillä näihin sopimuksiin on tarjolla tarjouksia, jolla saat esimerkiksi perusmaksun alennettuun hintaan sopimuskauden alussa. Tällöinkin kuitenkin tiedät jo sopimuksen tekohetkellä hinnat koko sopimuskauden ajaksi, vaikka ne muuttuvatkin sopimuskauden aikana.
Kiinteähintaisen sähkösopimuksen kuukausittaisen sähkölaskun suuruus on helppo laskea, ja laskukaava menee näin:
Sähkölasku (€) = Kuukauden kulutus (kWh) * Energiahinta (snt/kWh) + Perusmaksu (€)
Sähkönkulutuksen ajoitus ei siis vaikuta kiinteähintaisen sähkösopimuksen loppusummaan, vaan kaikesta kulutuksesta maksetaan aina sama hinta.
Kiinteähintaisen sähkösopimuksen yksinkertaisuus ja vakaus tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon monille. Näin vältyt ikäviltä yllätyksiltä esim. hintapiikkien muodossa pörssisähkösopimukseen verrattuna. Toisaalta kiinteähintainen sähkösopimus tulee usein pitkässä juoksussa hieman pörssisähkösopimusta kalliimmaksi.
Seuraavaksi havainnolistava esimerkki, jossa käsitellään kiinteähintaisen sähkösopimuksen sähkölaskujen hintoja:
Seuraavassa esimerkissä käsitellään perusmaksun vaikutusta kiinteähintaisen sähkösopimuksen loppusummaan:
Seuraavassa esimerkissä käsitellään kiinteän-, hybridi-, ja pörssisähkösopimuksen hintaeroja samalla kulutuksella. Esimerkissä on käytetty oikeiden markkinoilla tarjolla olleiden sähkösopimusten hintoja, sekä 2023 toteutuneita todellisia pörssisähkön hintoja:
Toiselta nimeltään kulutusvaikutuksellinen sähkösopimus, jonka hinnoittelu on ikäänkuin pörssisähkösopimuksen ja kiinteähintaisen sähkösopimuksen välimaasto. Sopimuksessa on sopimuksen tekohetkellä sovittu kiinteä kilowattituntikohtainen hinta, jonka päälle lisätään (tai siitä vähennetään) kulutusvaikutus. Näissäkin sopimuksissa on yleensä kuukausittainen perusmaksu.
Kulutusvaikutuksen avulla voit pienentää sähköstä maksamaasi hintaa ajoittamalla kulutustasi pörssisähkön edullisille tunneille ja välttämällä kulutusta kalliiden tuntien aikana.
Hybridisähkösopimukset ovat määräaikaisia, kestoltaan usein 12kk tai 24kk. Eri sähköyhtiöillä on tämän tyyppisille sopimuksille erilaisia nimityksiä.
Hybridisähkösopimuksissa sähkön hinta muodostuu kolmesta osasta, jotka ovat:
- Kuukausittainen perusmaksu (€/kk)
- Sähköenergian kiinteä hintakomponentti, joka on sama kuukaudesta toiseen (snt/kWh)
- Sähköenergian kulutusvaikutus, joka vaihtelee kuukausittain kulutuksesi ajoituksesta riippuen (snt/kWh)
Tämä kulutusvaikutus voi olla joko positiivinen (eli sähkölaskua kasvattava) tai negatiivinen (eli sähkölaskua pienentävä). Käytännössä kulutusvaikutus vaihtelee useimmilla kulutusvaikutuksellisen sopimuksen omaavilla välillä -1,5 … + 3,7 snt/kWh. Keskimäärin kulutusvaikutus on vähän päälle +1 snt/kWh*.
*Numerot perustuvat Oomin todelliseen asiakasdataan.
Hybridisähkösopimuksen kuukausihinta lasketaan siis seuraavasti:
Sähkölasku (€) = Kuukauden kulutus (kWh) * (Kiinteä Energiahinta (snt/kWh) + Kulutusvaikutus (snt/kWh)) + Perusmaksu (€)
Negatiiviseen kulutusvaikutukseen pääset ajoittamalla sähkönkulutuksesi pääosin kuukauden sellaisille tunnneille, jolloin pörssisähkön hinta on kuukauden keskiarvoa alempi.
Posiitivisen kulutusvaikutuksen sen sijaan saat päinvastaisessa tilanteessa, kun sähkönkulutuksesi ajoittuu pääosin tunneille, jolloin sähkön pörssihinta on kuukauden keskiarvohintaa korkeampi.
Seuraavassa esimerkissä käsitellään kiinteän-, hybridi-, ja pörssisähkösopimuksen hintaeroja samalla kulutuksella. Esimerkissä on käytetty oikeiden markkinoilla tarjolla olleiden sähkösopimusten hintoja, sekä 2023 toteutuneita todellisia pörssisähkön hintoja:
Aika- / yösähkösopimus on lähes identtinen kiinteähintaisen sähkösopimuksen kanssa. Ainoana erona on, että sopimuksessa määritellään kaksi eri hintaa, nimittäin yö- ja päivähinta. Yöhinta on päivähintaa alhaisempi, joten maksat yöllä kulutetusta sähköstä vähemmän. Usein näissä sopimuksissa yöhintaa maksetaan klo. 22 – 07.
Nämäkin sopimukset ovat määräaikaisia, kestoltaan usein joko 12kk tai 24kk.
Aikasähkösopimus on sähkösopimusten tyypeistä yksinkertaisin heti kiinteähintaisen sopimuksen jälkeen. Hinnat sovitaan sopimuksen tekohetkellä, ja ne eivät muutu koko määräaikaisen sopimuskauden aikana. Aikasähkö on käytännössä kiinteä sähkösopimus, jossa sähköllä on yö- ja päivähinta. Yleensä eri hinnat ovat voimassa seuraavasti:
- Päivähinta (korkeampi hinta): klo. 07:00 – 22:00
- Yöhinta (matalampi hinta): klo. 22:00 – 07:00
Sopimuksen hinnoittelu perustuu siihen, että tyypillisesti öisin sähkön kysyntä on huomattavasti päivää matalammalla tasolla. Siitä seuraa myös alhaisempi sähkön pörssihinta. Näinollen myös sähköyhtiölle on järkevää myydä sähköä halvempaan hintaan yöllä, ja kalliimpaan hintaan päivällä. Samalla tällaiset sopimukset houkuttavat kuluttajia siirtämään kulutustaan yöaikaan, ja tällä on sähköverkkoa tasapainottava vaikutus.
Aikasähkösopimuksen kuukausittaisen sähkölaskun suuruus lasketaan näin:
Sähkölasku (€) = Kuukauden päiväkulutus (kWh) * Energian päivähinta (snt/kWh) + Kuukauden yökulutus (kWh) * Energian yöhinta (snt/kWh) + Perusmaksu (€)
Aikasähkösopimuksella voit siis säästää sähkölaskulla, jos kykenet ajoittamaan kulutustasi yölle. Tämä onnistuu esimerkiksi lämmittämällä käyttövesi yöllä, lataamalla sähköauto yöllä, ja / tai laittamalla astianpesukone ja pyykkikone päälle yöllä.
Aikasähkösopimuksen yksinkertaisuus ja vakaus tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon monille. Sen avulla voi välttyä ikäviltä yllätyksiltä esim. hintapiikkien muodossa pörssisähkösopimukseen verrattuna, samalla kuitenkin hyötyen pörssisähköllekin ominaisesta halvemmasta sähkön hinasta yöaikaan. Toisaalta aikasähkösopimus tulee usein kuitenkin pitkässä juoksussa hieman pörssisähkösopimusta kalliimmaksi.
Alla olevassa esimerkissä vertaillaan aikasähkösopimuksen hintaa kiinteän- ja pörssisähkösopimuksen hintaan samalla kulutuksella ja kulutuksen ajoittamisella:
Myös kausisähkösopimus on lähes identtinen kiinteähintaisen sähkösopimuksen kanssa. Ainoana erona on, että sopimuksessa määritellään kaksi eri hintaa, nimittäin talviarkipäivähinta, ja muiden aikojen hinta. Talviarkipäivähinta (voimassa 1.11. – 31.3. klo 07 – 22) on näistä kalliimpi, kun taas muina aikoina sähköä saakin sitten halvemmalla.
Myös kausisähkösopimukset ovat määräaikaisia, ja kestävät yleensä joko 12kk tai 24kk.
Kausisähkösopimus on sähkösopimusten tyypeistä yksinkertaisin heti kiinteähintaisen sopimuksen jälkeen, ja hyvin samankaltainen aikasähkösopimuksen kanssa. Ainoa käytännön ero aikasähkösopimukseen verrattuna on kahden eri hinnan voimassaoloajat, jotka ovat yleensä:
- Talviarkipäivähinta (korkeampi hinta): voimassa 1.11.-31.3., ma-la klo 07-22
- Muiden aikojen hinta (matalampi hinta): voimassa 1.11.-31.3. ma-la klo 22-07, su koko päivän, 1.4.-31.10. koko ajan
Hinnat sovitaan sopimuksen tekohetkellä, ja ne eivät muutu koko määräaikaisen sopimuskauden aikana.
Huomaa, että samoin kuin aikasähkösopimuksessa, myös tässä sopimuksessa on halvempi hinta voimassa aina öisin, jopa talvella.
Sopimuksen hinnoittelu perustuu siihen, että tyypillisesti öisin ja kesällä sähkön kysyntä on talvipäiviä matalammalla tasolla. Siitä seuraa myös alhaisempi sähkön pörssihinta. Näinollen myös sähköyhtiölle on järkevää myydä sähköä kalliimpaan hintaan talviarkipäivinä, ja halvempaan hintaan muina aikoina. Samalla tällaiset sopimukset houkuttavat kuluttajia siirtämään kulutustaan alhaisemman kulutuksen ajoille, ja tällä on sähköverkkoa tasapainottava vaikutus.
Kausisähkösopimuksen kuukausittaisen sähkölaskun suuruus lasketaan näin:
Sähkölasku (€) = Kuukauden talviarkipäiväkulutus (kWh) * Energian talviarkipäivähinta (snt/kWh) + Kuukauden muiden aikojen kulutus (kWh) * Energian muiden aikojen hinta (snt/kWh) + Perusmaksu (€)
Kausisähkösopimuksella voit siis säästää sähkölaskulla, jos kykenet ajoittamaan kulutustasi muille ajoille kuin talviarkipäiville. Tällainen sopimus sopiikin hyvin esimerkiksi kesämökille mökkeilyn kausiluontoisuudesta johtuen.
Kausisähkösopimuksen yksinkertaisuus ja vakaus tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon monille. Sen avulla voi välttyä ikäviltä yllätyksiltä esim. hintapiikkien muodossa pörssisähkösopimukseen verrattuna, samalla kuitenkin hyötyen pörssisähköllekin ominaisesta halvemmasta sähkön hinasta alhaisemman kysynnän aikoina. Toisaalta kausisähkösopimus tulee usein kuitenkin pitkässä juoksussa hieman pörssisähkösopimusta kalliimmaksi.
Alla olevassa esimerkissä vertaillaan aikasähkösopimuksen hintaa kiinteän- ja pörssisähkösopimuksen hintaan samalla kulutuksella ja kulutuksen ajoittamisella. Esimerkin aikasähkö vertautuu melko hyvin myös kausisähkösopimukseen:
Pakettisähkösopimus on sähkösopimustyyppi, jossa maksat joka kuukausi kiinteän kuukausihinnan kulutuksestasi huolimatta.
Sopimuksessa on kuitenkin vuotuinen sähkönkulutuskatto (esim. 2000 kWh). Tämän rajan ylittyessä joudut maksamaan parhaimmillaan rajan ylittävästä kulutuksesta (yleensä kallista) kilowattituntikohtaista hintaa, tai pahimmillaan sopimussakkoa.
Pakettisähkösopimukset ovat toistaiseksi voimassaolevia, eli ne voi perua 14 vuorokauden irtisanomisajalla.